Keskuskauppakamari pitää hälyttävänä OECD:n uusimmasta koulutustasovertailusta ilmenevää tietoa Suomen nuorten koulutustason laskusta. Keskuskauppakamari esittää korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönottoa ja yksilön omavastuuosuutta toiseen saman tasoiseen tutkintoon. Jotta Suomi saavuttaisi kansainvälisen kärkitason 2040 mennessä, on ensi hallituskaudella välttämätöntä tehdä merkittäviä toimia koulutustason nostamiseksi.
Keskuskauppakamari painottaa, että korkeakoulujen rahoituksen vahvistamiseksi on löydettävä kokonaan uusia tapoja julkisen talouden ollessa vahvasti alijäämäinen.
Suomen tavoitteena on nostaa koulutustasoa siten, että nuorista ikäluokista vähintään puolet olisi korkeasti koulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tätä tavoitetta ei voi enää saavuttaa vaan katseet on käännettävä vuoteen 2040. Työvoimatutkimukseen perustuvan OECD:n uusimman koulutustasovertailun mukaan Suomessa 25–34-vuotiaista vain 40,1 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon. Jos tilannetta katsotaan Suomen tutkintorekisterin tietojen perusteella, on osuus vain hieman alle 37 prosenttia.
– Osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta on hälyttävää, että Suomen nuorten koulutustaso on laskenut tällä tavoin. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän korkeasti koulutettuja työmarkkinoille. Esimerkiksi opetushallituksen ennakointitietojen mukaan seuraavalla vuosikymmenellä uusista syntyvistä työpaikoista 75 prosenttia on sellaisia, joihin tarvitaan korkeakoulututkinto, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Suomen koulutustaso oli vuonna 1991 OECD-maiden korkein. Vuoden 2021 tilastossa Suomi on pudonnut häntäpäähän Chilen, Turkin ja Puolan kanssa samaan joukkoon. OECD:n tilastojen mukaan Suomi käyttää korkeakoulutukseen 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on OECD-maiden keskitasoa, mutta selvästi vähemmän kuin monet kilpailijamaat.
Nykyresurssein liki mahdotonta nostaa korkeakoulutettujen osuutta
Keskuskauppakamari painottaa, että ilman riittäviä resurssejakorkeakoulutettujen osuus ei nouse.
– On päivänselvää, että korkeakoulut tarvitsevat lisää resursseja, jotta pystyttäisiin kouluttamaan enemmän. Nykyresurssein tehtävä on liki mahdoton. Koska julkinen talous on vahvasti alijäämäinen, pitää meidän miettiä kokonaan uusia tapoja vahvistaa korkeakoulujen rahoitusta. Yksi mahdollinen keino olisi asettaa omavastuuosuus toiseen saman tasoiseen tutkintoon, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön omavastuuosuus sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö suorittaa useamman saman tasoisen tutkinnon. Käytännössä silloin korkeakoulutuksesta hyötyvä henkilö osallistuisi nykyistä enemmän koulutuksen kustannuksiin.
OECD:n tilastojen mukaan Suomessa korkea-asteen tutkinnon palkkaetu toisen asteen tutkintoon nähden on 34 prosenttia ja työllisyysaste keskimäärin 10 prosenttiyksikköä korkeampi.
Keskuskauppakamari painottaa, että omavastuuosuusjärjestelmään pitää tehdä harkittuja poikkeuksia. Esimerkiksi tilanteissa, jossa henkilö vaihtaa terveydellisistä syistä alaa ja suorittaa saman tasoisen tutkinnon, joka hänellä jo on, ei omavastuuosuutta perittäisi. Samoin työllisyydenhoitoon liittyviä poikkeuksia olisi mahdollista tehdä.
Keskuskauppakamari esittää myös, että Suomessa otettaisiin käyttöön korkeakoulujen lyhyttutkinnot. Lyhyttutkinnot ovat nykyisten kanditasoisten tutkintojen alapuolelle sijoittuvia laajuudeltaan suppeampia korkeakoulututkintoja. Lyhyttutkinnot ovat käytössä valtaosassa OECD-maita ja OECD on suositellut niiden käyttöönottoa Suomelle. Suomessa aiemmin olleet opistotason tutkinnot kuuluivat tähän ryhmään.
– Korkeakoulujen lyhyttutkinnot tarjoaisivat oivan mahdollisuuden laajentaa korkeakoulutusta. Samalla lyhyttutkinnot tarjoaisivat nopeamman väylän hankkia korkeakoulutasoista osaamista ja vastata nopeammin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Monissa maissa iso osa ensimmäiseen korkeakoulututkintoon valmistuneista valmistuu nimenomaan lyhyttutkintoon. Suomen korkeakoulujärjestelmä ilman lyhyttutkintoja on poikkeus OECD-maiden joukossa, sanoo Valtonen.
Tästä pääset tutkimaan Suomen menestystä oppimistulosten vertailuissa muihin OECD–maihin.
(PISA 2018 tulokset englanniksi, sisältää vertailutaulukot)
