Taistelu osaajista käy edelleen kiivaana suomalaisissa suuryrityksissä. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suuryrityksistä pitää työperäistä maahanmuuttoa lääkkeenä kansainväliselle kilpailukyvylle. Monet yritykset ovat myös ottaneet käyttöönsä uusia keinoja työntekijöiden houkuttelemiseen ja sitouttamiseen, selviää OP-Henkivakuutuksen tilastoista.
Kilpailu työntekijöistä ja erityisosaajista on pysynyt taantumasta huolimatta korkealla, kertoo OP Ryhmän toteuttama Suuryritystutkimus. Tutkimukseen vastanneista yritysjohtajista 83 prosenttia on yhtä mieltä väittämän ”toimialallamme on työnantajien kesken kova taistelu hyvistä tekijöistä ja erikoisosaajista” kanssa. Erityisen kovaksi kilpailu koetaan kaupan alalla toimivissa suuryrityksissä, joista 96 prosenttia on yhtä mieltä väitteen kanssa.
Suuryritystutkimuksen monivuotinen pitkittäisseuranta osoittaa, että kilpailu erityisosaajista on ollut kovaa useamman vuoden. Vuodesta 2021 lähtien yli 80 prosenttia suuryrityksistä on kokenut, että kamppailu hyvistä tekijöistä ja erityisosaajista on kovaa. Vuonna 2022 se oli peräti 98 prosenttia.
Lähes puolet suuryrityksistä nosti työntekijöiden saatavuusongelmat kolmen merkittävimmän riskitekijän joukkoon.
– Heikon taloustilanteen vuoksi työnhakijoita oli parin viime vuoden aikana vapailla markkinoilla tavallista enemmän, ja yritysten tarve kilpailla osaajista laantui hetkeksi. Hiljattain taloudessa on kuitenkin nähty varovainen käänne parempaan. Nyt onkin työnantajille korkea aika satsata osaajien houkuttelemiseen ennen kuin kilpailu ja pula osaajista jälleen syvenee, OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi kommentoi
Kaksi kolmasosaa suuryrityksistä pitää työperäistä maahanmuuttoa lääkkeenä kansainvälisen kilpailukyvyn haasteeseen
Työperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä tärkeimmistä vastalääkkeistä sille, etteivät yritykset jäisi esimerkiksi kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten jalkoihin. Suuryritysten johtajista 68 prosenttia katsoo työperäisen maahanmuuton edistävän yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ratkaisevasti tai kohtalaisesti.
Lähes 40 prosenttia yrityksistä kertoo, että yrityksessä on tarjolla runsaasti erityisosaajatason työtehtäviä, jotka eivät edellytä suomen kielen taitoa. Suuryritykset aikovat lähiaikoina rekrytoida sekä perustason työntekijöitä että erityisosaajia etenkin euroalueelta ja muualta EU:sta. Perustason tekijöitä aiotaan rekrytoida myös Kiinan ja Intian ulkopuolisesta Aasiasta, ja erityisosaajia Intiasta ja Yhdysvalloista.
Samalla noin kolmasosa suuryrityksistä katsoo, että nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa huomattavasti sekä erityisosaajien että perustason työntekijöiden rekrytointia ulkomailta.
Vetovoiman rinnalle pitovoimaa: sitouttavan työsuhde-edun kysyntä nousussa
Kilpailu osaajista näkyy Suuryritystutkimuksen lisäksi myös esimerkiksi OP-Henkivakuutuksen tilastoissa. Tilaston mukaan yhä useampi työnantaja pyrkii sitouttamaan työntekijöitään tarjoamalla etuna vapaaehtoista eläkevakuutusta: vuodesta 2020 vuoteen 2024 työnantajien työntekijöilleen ottamien ryhmäeläkkeiden maksujen määrä on kasvanut peräti 77 prosenttia.
– Viime vuosina vallinnut kilpailu työvoimasta on pakottanut yritykset tarkastelemaan kriittisesti kiinnostavuuttaan osaajien silmissä. Uusien osaajien houkuttelemisen lisäksi moni yritys panostaa entistä vahvemmin nykyisten työntekijöiden sitouttamiseen. Vetovoimaisinkaan työnantajakuva ei riitä taistelussa osaajista, jos työpaikan pitovoima ei ole kohdallaan, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson kertoo.
