Kauppakamarien toukokuun kyselystä ei löydy vielä selkeitä merkkejä suhdannetilanteen paranemisesta. Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan alkuvuosi on sujunut heikosti, ja isolla osalla yritysvastaajista liikevaihto on supistunut edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta oli edelleen toukokuun kyselyssä haasteellinen suurella osalla vastaajista, eikä se ole oleellisesti parantunut tammikuusta.
Kauppakamarien toukokuun alussa tehtyyn suhdannekyselyyn vastasi lähes 1900 erikokoista työnantajayritystä ympäri Suomen. Turun kauppakamarin jäsenistä koko Varsinais-Suomen alueelta siihen vastasi 155.
Vastaajayrityksistä vajaat 29 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Varsinaissuomalaisista yrityksistä näin arveli noin kolmannes (32,3 %), kun vastaava osuus oli tammikuussa 28 prosenttia. Edellisistä kahdesta aiemmasta kyselystä poiketen liikevaihdon kasvua odottavien vastaajien osuus oli nyt suurempi kuin supistumista ennakoivien vastaajien, arvioidaan Keskuskauppakamarista.
”Edelleen näyttää siltä, että Suomen talous on suhdannesyklin pohjalla, ja kasvu antaa odottaa itseään. Tilanne ei ole heikentynyt, mutta vaellus suhdanteen pohjalla on osoittautunut pitkäkestoiseksi rämpimiseksi. Toistaiseksi konkreettista kasvua ei ole saatu, vaan joudutaan tyytymään lähinnä toiveisiin ja kasvuodotuksiin”, toteaa keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
”Tilauskannat ovat tyypillisesti aiempaa ohuemmat, ja odotukset tilauskantojen elpymisestä olivat nekin yhä vaisuja. Enemmistöllä vastaajista tilauskanta pysyy vähintään ennallaan, mutta monelle yritykselle se tarkoittaa haasteellisen tilanteen pitkittymistä”, sanoo Appelqvist.
”Vaikka tunnelmat ovat vielä kokonaisuutena vaisut ja odottavat, on Varsinais-Suomessa onneksi myös merkittävä joukko kasvavia ja menestyviä yrityksiä. Näitä löytyy esimerkiksi kestäviä energiaratkaisuja ja vihreää siirtymää toteuttavaista yrityksistä. Kesä on matkailu- ja ravintola-alalle tärkeä vuodenaika, ja odotukset kesää kohden ovat sielläkin varovaisen optimistiset”, kuvailee Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
Odottelua ilmassa
Omalla toimialalla vallitsevia tunnelmia kuvattiin kyselyssä edelleen synkiksi, eikä tilanne ole toistaiseksi parantanut merkittävästi. Varsinais-Suomessa tilanteen normaaliksi luokittelee lähes puolet (45 %), pessimistiset tai erittäin optimistiset tunnelmat ovat lähes yhtä monella (43,3 %) ja optimisissa tunnelmissa kertoo olevansa vain noin 12 prosenttia vastanneista.
Avoimissa vastauksissa tilannetta kuvaillaan Varsinais-Suomessa odottavaksi tai pysähtyneeksi. Muun muassa maaliskuun lakot ovat vaikuttaneet siihen, ettei tilanne ole normalisoitunut.
“Toimialojen välillä on edelleen isoja eroja, mutta voidaan sanoa, että tunnelmat ovat lähestyneet toisiaan. Vaikka tilanne oli odotetusti edelleen vaikein rakentamisessa, on toimialan pahimman pessimismin osalta nähty kohentumista. Samalla pessimismi on kuitenkin saanut enemmän otetta palvelualoilla”, toteaa pääekonomisti Appelqvist valtakunnallisesti.
”Ilmeisesti liian monet haasteet heikentävät edelleen tunnelmia, eikä lievä paraneminen liikevaihdon kasvua koskevissa odotuksissa riitä muuttamaan tilannetta. Jos uskotaan siihen, että talouden keskeiset kasvutekijät ovat jatkossa vahvistumassa, voidaan jopa kysyä, ovatko yritysten tunnelmat liiankin pessimistisiä”, hän sanoo.
”Varsinais-Suomessa on ennenkin osattu tarttua ensimmäisiin kasvun merkkeihin, esimerkiksi runsas viisi vuotta sitten kasvu lähti Varsinais-Suomen PoRe – positiivinen rakennemuutos -ilmiöstä. Pidetään huoli siitä, että olemme taas etujoukoissa, kun kunnon nousu suhdannekuopasta käynnistyy. Kehitetään osaamistamme ja pidetään huoli yritystemme kilpailukyvystä. Tästä puhuimme juuri maanantaina alueen kansanedustajien kanssa”, kuvailee puolestaan Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
Kauppakamarien kysely tehtiin 6.-8.5.2024 ja siihen vastasi 1882 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.