Keskuskauppakamarin mukaan Maahanmuuttoviraston fokus on saatava siirrettyä vahvasti osaavan työvoiman maahanmuuton edistämiseen tiukan kontrolloinnin sijaan. Keskuskauppakamari muistuttaa, että kauppakamarikyselyn mukaan peräti 70 prosenttia yrityksistä kärsii osaajapulasta ja osaavan työvoiman niukkuus tulee olemaan yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista kilpailukyvyn kehittämisessä.
Tavoitteena on uudistaa viraston ohjausta ja toimintatapoja siten, että se keskittyy vahvemmin osaavan työvoiman maahanmuuton edistämiseen. Maahanmuuttoviraston pitää osaltaan turvata osaavan työvoiman saatavuutta suomalaisille yrityksille tekemällä oleskelulupien käsittelystä sujuvaa.
– Suomessa on jo pitkään painittu hitaiden ja kankeiden oleskelulupaprosessien kanssa. Osa ongelmasta liittyy lainsäädäntöön ja osa tekemisen tapoihin. Keskeistä olisi saada aikaan asennemuutos – tiukasta kontrolloinnista on päästävä maahanmuuton sujuvoittamiseen. Maahanmuuttovirastossa on tehty paljon kehittämistyötä, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Maahanmuuttoviraston fokus pitää kääntää paljon vahvemmin osaavan työvoiman maahanmuuton edistämiseen, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Maahanmuuttoviraston ohjaus on jaettu sisäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kesken, mutta päävastuu on nykyisin sisäministeriöllä
Vuoden 2020 alusta työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton hallinto siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Muutos on Keskuskauppakamarin mukaan ollut merkittävä askel oikeaan suuntaan ja se on nostanut osaavan työvoiman saatavuuden vahvaksi näkökulmaksi maahanmuutossa, mutta kehitystä on jatkettava.
– Seuraava askel on Maahanmuuttoviraston ohjausvastuun siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriölle. Sisäministeriö voisi jäädä osittaiseen ohjausvastuuseen turvapaikanhakijoihin ja vastaanottojärjestelmään liittyen. Maahanmuuttoviraston sisällä pitää selkeästi eriyttää työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton johto, hallinto ja resurssit, jotta esimerkiksi äkillinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ei ruuhkauta myös työhön ja opiskeluun perustuvien oleskelulupien käsittelyä, sanoo Valtonen.
Kauppakamarien jäsenyrityksille syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan yrityksistä noin 70 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Peräti 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.
Saatavuusharkinta poistettava, tunnistautuminen sähköiseksi
Keskuskauppakamari on esittänyt myös saatavuusharkinnan poistamista ja sähköisen tunnistautumisen käyttöönottoa oleskelulupaprosessin saattamisessa alkuun. Sähköinen tunnistautuminen poistaisi valtaosalta oleskeluluvan hakijoista tarpeen käydä tunnistautumassa fyysisesti Suomen edustustossa.
– Oleskelulupaprosessin on oltava sujuva myös sen alkupäässä. Tällä hetkellä merkittävä haaste ja hidaste on oleskelulupaprosessin käynnistämiseen liittyvä tunnistautuminen Suomen edustustossa. Perinteisen viranomaisen luona asioinnin rinnalle on saatava digitaalinen vaihtoehto, sanoo Valtonen.
Saatavuusharkinta hidastaa osaajien maahanmuuttoa tai jopa estää sen kokonaan. Valtaosa työhön liittyvistä oleskeluluvista on saatavuusharkintajärjestelmän piirissä. Valtosen mukaan ammattinimikkeisiin perustuva saatavuusharkintajärjestelmä on yksinkertaisesti toimimaton ja aikansa elänyt.
– Yritykset kyllä tietävät viranomaisia paremmin osaamistarpeet, joita yrityksissä eri puolilla maata on. Saatavuusharkinnasta luopuminen avaisi yrityksille mahdollisuuden etsiä nopeampia ratkaisuja osaajatarpeeseensa. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttaman kyselyn mukaan noin 28 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että saatavuusharkinta on haitannut ulkomaalaisen työntekijän rekrytointia tai estänyt sen kokonaan, sanoo Valtonen.
