Koronakriisin alussa Business Finlandilta saadut yritystuet onnistuivat säilyttämään työpaikkoja, mutta heikensivät työn tuottavuutta Suomessa. Negatiivinen vaikutus työn tuottavuuteen jatkui myös tukiohjelman päättymisen jälkeen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Koronatuki vähensi työttömyyttä keskimäärin nelisen kuukautta pandemiavuosina 2020-2022. Työpaikan säilyttämisen kustannukset vuodeksi olivat noin 38 000 euroa, laskee Etla.
Koronapandemia aiheutti ennennäkemättömän suuren negatiivisen shokin myös taloudelliseen toimintaan. Suomessa Business Finland ensimmäisenä tarjosi yrityksille taloudellista tukea pandemian alkuvaiheessa, kun pysyvää mekanismia tuen jakamiselle ei vielä ollut olemassa. Tukien avulla pyrittiin estämään tuotannollisen pääoman tuhoutuminen, yritysten konkurssiaalto sekä laajamittainen työttömyys.
Tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta Business Finlandin koronahäiriörahoitus – Mitä sillä saatiin aikaan ja millä hinnalla? (Etla Muistio 131) käy ilmi, että koronatukien avulla onnistuttiin säilyttämään työpaikkoja. Työttömyys pieneni tukien ansiosta keskimäärin 3,8 kuukautta vuosina 2020–2022, ja työpaikan säilyttämisen kustannukset vuodeksi olivat noin 38 000 euroa.
Tuet eivät vaikuttaneet yritysten liikevaihtoon, mutta työn tuottavuus laski tukea saaneissa yrityksissä. Huomionarvoista on, että koronatukien vaikutus työn tuottavuuteen oli negatiivinen myös tukiohjelman päätyttyä, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
– Huolestuttavaa on, että työn tuottavuus vaikuttaa jääneen pysyvästi alemmalle tasolle tukea saaneissa yrityksissä. Tämä näkyy vielä puolitoista vuotta tukiohjelman päättymisen jälkeenkin. Koronatuki vaikuttaa siis olleen varsin onnistunut kriisitukena, mutta samalla epäonnistunut yritysten kehittämisen tukena. Jatkossa mahdolliset kriisituet pitäisikin kohdistaa tarkemmin erityisesti kriisistä kärsineille yrityksille, toteaa Ropponen.
Tutkimuksen mukaan tukea saaneissa yrityksissä työskennelleiden työntekijöiden vuosipalkat nousivat ja työttömyysriski väheni. Työntekijät jäivät myös useammin tukea saaneisiin yrityksiin töihin sen sijaan, että he olisivat siirtyneet tuottavampiin tehtäviin toisissa yrityksissä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa on hyödynnetty Business Finlandin tukien hakemisessa käytettyjä tietoja yhdessä yritysten tilinpäätöstietojen ja tulorekisterin tietojen kanssa. Tutkimus on osa laajempaa Business Finlandin rahoittamaa Yritysten resilienssi globalisaation aikakaudella (CRIEG) -hanketta.
Hirvonen, Johannes – Kässi, Otto – Ropponen, Olli: Business Finlandin koronahäiriörahoitus – Mitä sillä saatiin aikaan ja millä hinnalla? (Etla Muistio 131)
