Sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämät muutokset yrittäjien eläkelakiin ovat kannatettavia. Esitys on syytä hyväksyä. Valiokunta otti tosissaan Suomen Yrittäjien lausunnossaan esittämät huolet. Valiokunta on tehnyt perusteellista ja tarkkaa työtä. Valiokunta linjasi, että työpanoksen arvon määrittäminen on kokonaisharkintaa, jossa tulee huomioida yrittäjän työtuntien ja alan palkkatason lisäksi myös esimerkiksi yritystoiminnan laajuus ja yrittäjän itsensä antamat tiedot, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula.
Yrittäjän maksaman eläkemaksun suuruus ja sosiaaliturvan taso määräytyy yrittäjän työpanoksen arvon mukaan. Tätä työpanosta määritettäessä on huomioitava yrittäjän työtuntien ja alan palkkatason lisäksi myös esimerkiksi yritystoiminnan laajuus ja yrittäjän antamat tiedot, linjaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta.
Esitys on parantunut eduskuntakäsittelyssä Yrittäjien kannalta, ja muutokset ovat Suomen Yrittäjien tavoitteiden mukaisia
– Jo hallituksen esityksessä tuotiin esille, että erityisesti aloittavan yrittäjän kohdalla yrittäjän oma näkemys työpanoksen arvosta tulee huomioida. Nyt valiokunta vielä täsmensi tätä entistä selkeämmäksi, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kiittelee.
Hallituksen esityksen mukaan myös yritystoiminnan taloudellisilla tunnusluvuilla on merkitystä arvioitaessa yrittäjän työpanoksen arvoa. Tältä osin valiokunta korostaa, että uuden yrittäjän työpanoksen arvoa määritettäessä pitää huomioida, että yrittäjän alkutaipaleella ei välttämättä synny taloudellista tulosta ja maksukykyä, vaikka yrittäjä työskentelisi yrityksessään kokopäiväisesti.
Nykylain työtulosäännöksen tiukka soveltaminen eläkeyhtiöissä on johtanut siihen, että yritystoiminnan aloittamisen kynnys on kasvanut. Siksi Yrittäjät pitää tärkeänä, että esitys hyväksytään ja muutokset saadaan voimaan.
Mediaanipalkka ei ole keskiössä
Suomen Yrittäjät esitti lausunnossaan valiokunnalle vakavan huolen, että hallituksen esittämä muotoilu saattaa johtaa yksisilmäiseen mediaanipalkan etsimiseen ja soveltamiseen, vaikkei tämä ole esityksen ja sen perusteluiden mukainen tarkoitus.
– Valiokunta esittää selventäviä muutoksia, jotka korostavat kokonaisharkintaa ja mediaanipalkan roolia osana kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon myös kaikki saatavilla olevat tiedot yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta sekä muusta yrittäjätoiminnan laadusta ja laajuudesta, Hellstén kertoo.
– Näitä tietoja yrittäjä voi antaa luonnollisesti myös itse ja eläkeyhtiön on otettava ne huomioon YEL-työtulon asettamisessa. Lisäksi eläkeyhtiön on perusteltava päätöksensä, mikä parantaa yrittäjän oikeusturvaa, Hellsten jatkaa.
– Siirtymäajan pidentäminen kolmesta vuodesta kuuteen vuoteen ja maksiminoston rajaaminen 8000 eurosta 4000 euroon antavat yrittäjälle aiempaa enemmän aikaa sopeutua muutokseen ja toisaalta lisäävät varmasti luottamusta tulevaan. Sekin on tervetullut muutos, Hellstén kiittelee.
Ensi kaudella tarpeen toteuttaa iso YEL-uudistus
Vaikka yrittäjän eläkelakiin nyt ehdotettavat muutokset ovat varsin maltillisia, ne parantavat yrittäjien tilannetta nykysääntelyyn nähden. Yrittäjäjärjestö on esittänyt laajempaa YEL-järjestelmän kehittämistä ja toivonut, että seuraava hallitus tarttuisi rohkeasti ja avoimesti tähän yrittäjille aivan keskeisen lainsäädännön uudistamiseen.
Yrittäjien tavoite saa nyt tukea eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalta.
– Valiokunta ehdottaa eduskunnan lausumaa siitä, että hallitus selvittää laajemmin yrittäjän eläkelain uudistamisen tarpeita. Eduskunnan näin linjatessa hallituksen on otettava tämä huomioon ja ryhdyttävä sen edellyttämiin toimiin.
– Tässä työssä myös meidän ehdotuksemme pakollisen vakuuttamisen alarajan nostamisesta ja yrittäjien vapauden lisäämisestä on syytä ottaa kunnollisen tarkastelun kohteeksi, Makkula toteaa.
FAKTA
Mitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö muuttaa hallituksen esityksestä?
- Kokonaisharkinta: Yrittäjän YEL-työtuloa määritettäessä tulee huomioida yrittäjän työtuntien ja alan palkkatason lisäksi yritystoiminnan taloudelliset tunnusluvut ja yrittäjän itsensä antamat tiedot. Kyse on kokonaisharkinnasta, jossa otetaan huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta sekä muusta yrittäjätoiminnan laadusta ja laajuudesta
- Yrittäjän antamat tiedot: Valiokunta esittää työtulon vahvistamista koskevaa pykälää muutettavaksi niin, että mediaanipalkka ei enää korostu työpanoksen arvon määrittämisessä. Pykälä muuttuisi niin, että työtulon määrittämisessä korostuu entisestään kokonaisharkinnan vaatimus, jossa myös yritystoiminnan laajuus ja yrittäjän itse antamat tiedot ovat merkittävässä roolissa.
- Aloittavat yrittäjät: Valiokunta nostaa erikseen esille aloittavien yrittäjien tilanteen. Aloittavien yrittäjien työpanoksen arvoa määritettäessä pitää aivan erikseen huomioida se, että vaikka työpanoksen määrä olisikin suuri, ei alussa välttämättä synny taloudellista tulosta ja maksukykyä. YEL-työtulo on asetettava kohtuulliselle tasolle.
- Alivakuuttaminen: Mikäli yrittäjä on nyt vakuutettu liian alhaisella työtulolla lain edellyttämään tasoon nähden (alivakuuttaminen), valiokunta esittää hallituksen esitykseen nähden yrittäjän kannalta paremmat siirtymäsäännökset. Siirtymäaika tuplaantuisi kolmesta vuodesta kuuteen vuoteen. Ensimmäisessä tarkastuksessa työtulo voisi nousta enintään 4 000 euroa (hallituksen esityksessä 8000 euroa). Tämä tarkoittaa, että kuukausimaksu voisi nousta enintään 80 euroa (hallituksen esityksessä 160 euroa). Seuraavassa kolmen vuoden päästä tapahtuvassa tarkastuksessa työtulo voisi niin ikään nousta enintään 4 000 euroa (hallituksen esityksessä ei tällaista rajoitetta ole lainkaan).
- Laajempi selvitys: Valiokunnan mietintöön sisältyy ponsiehdotus, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää laajemman YEL-vakuutuksen uudistamisen tarpeita.
Muutosten on määrä tulla voimaan 1.1.2023. Tutustu: Kaikki YEL-vakuutuksesta yrittäjälle yrittajat.fi/yel.
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2019 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 379 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 61 toimialajärjestöstä.
