Energian hintojen nousu iskee lujaa erityisesti teollisuuteen, jonka näkymät heikkenevät, Yrittäjägallup kertoo. “Tilanne on vaikea, ja uhkaa vaikeutua lisää, kun sähkön hinta nousee. Hallituksen pitää tehdä valmiiksi malli yritysten energiatukeen, ja ottaa se tarvittaessa nopeasti käyttöön”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjistä sanoo.
Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan noin joka kahdeksas teollisuusyritys sanoo tarvitsevansa välttämättä julkista energiatukea, ajaa alas tuotantoaan ja vähentää henkilöstään. Kuusi prosenttia teollisuusyrityksistä pelkää kaatuvansa.
– Julkista tukea tarvitsevien teollisuusyritysten osuus on kolminkertaistunut sitten lokakuun. Tämä on huolestuttava viesti, Pentikäinen sanoo.
Teollisuusyrityksistä 38 prosenttia arvioi, että yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee jonkin verran tai selvästi seuraavan vuoden aikana. Paranevat näkymät ovat 23 prosentilla.
– Energiakriisi iskee lujimmin teollisuuteen, joka on taloutemme selkäranka. Pitää olla hereillä, ettei energiakriisi kaada yrityksiä ja tuhoa työpaikkoja, Pentikäinen varoittaa.
Hintakatto monella tapaa ongelmallinen
Hallituksessa pohditaan kansallista sähkön hintakattoa.
– Kaavailtu hintakatto on monella tapaa ongelmallinen. Se ei lisää tuotantoa mutta voi lisätä sähkön kysyntää. Se voi olla myös julkiselle taloudelle kallis ratkaisu, johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.
– Hintakaton sijaan yritysten tukeminen voi olla viisainta tehdä tukijärjestelmällä, jossa tuki kohdennetaan toimialariippumattomasti yrityksiin, joiden energiakulut ovat eniten nousseet. Valtiokonttori olisi hyvä taho jakamaan tukea. Tuen pitää kannustaa säästämään energiaa, sillä tuotantoa on vaikea nopeasti lisätä.
– Jos hintakattoon kuitenkin päädytään, se pitää asettaa riittävän korkealla, jotta se ei pahenna sekä sähkömarkkinoiden että julkisen talouden tilannetta kohtuuttomasti, Kuismanen lisää.
Yli puolet yrityksistä hyvässä tilanteessa
Vaikka teollisuuden näkyvät synkistyvät, kaikista yrityksistä hieman yli puolet (51 %) arvioi taloudellisen tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Tilanne on paras yli 10 henkeä työllistävissä ja heikoin yksinyrittäjien yrityksissä.
– Moni yksinyrittäjä on ahtaalla pandemian jäljiltä. Kasvanut ja kasvava energialasku ei helpota tilannetta, Pentikäinen sanoo.
Yrityksistä 32 % arvioi yrityksen taloudellisen tilanteensa paranevan seuraavan vuoden aikana. Heikkenemistä ennakoi 25 % yrityksistä.
Yritysten talousnäkymät ovat kutakuinkin pysyneet samoina kuin loka- ja syyskuussa. Yritysten taloudellinen tilanne arvioidaan jonkin verran heikommaksi kuin toukokuussa. Arvion ”ei hyvä eikä huono” antaa 35 % ja melko tai erittäin huonon 14 %.
Kaupan alalla on eniten yrityksiä, joiden taloustilanne on melko tai erittäin huono.
”Yllättävän pieni osuus vaihtanut sopimusta”
Yrityksistä 12 prosenttia kertoo vaihtaneensa sähkösopimusta energiakriisin vuoksi. Eniten näin on tehty teollisuudessa. Sopimuksen vaihtaneista 44 prosenttia vaihtoi pörssisähköön. Valtaosa vaihdoista (72 %) on tapahtunut vapaaehtoisesti.
Kaikista yrittäjistä ja yritysten edustajista 36 prosenttia kertoo yrityksellä olevan toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, 29 prosenttia määräaikaisen sopimuksen ja 12 prosenttia pörssisähkösopimuksen.
– Yllättävän pieni osuus yrityksistä on vaihtanut sopimusta. Uusia määräaikaisia sopimuksia ei välttämättä ole ollut tarjolla tai niiden hinnat ovat olleet todella korkeat, ekonomisti Roope Ohlsbom Yrittäjistä sanoo.
– Pörssisähkön alhainen suosio on ymmärrettävä sen epävarmuuden takia. Erityisesti niiden yritysten, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, kannattaa harkita vaihtoa pörssisähköön, Ohlsbom jatkaa.
– Historiallisesti pörssisähkö on ollut aina keskihinnaltaan halvin sopimustyyppi. Lisäksi suurempi pörssisähkösopimusten osuus ja siitä seurannut kysyntäjousto voisi laskea sähkön hintoja kaikille kuluttajille, Ohlsbom sanoo.
Yrittäjägallupin toteutti Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tutkimuslaitos Kantar. Tiedonkeruu tehtiin 22.11.–30.11.2022. Tutkimukseen vastasi 1 027 pk-yrityksen edustajaa. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 prosenttiyksikköä.
Yhteyshenkilöt
Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, 040 5041944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät ja Roope Ohlsbom, ekonomisti, 050 352 8565, roope.ohlsbom@yrittajat.fi, Mika Kuismanen, johtaja-pääekonomisti, 050 356 0705 · mika.kuismanen@yrittajat.fi
