Puolet 10 tai yli henkilöä työllistävistä yrityksistä on palkannut maahanmuuttajan. 5–9 henkilöä työllistävissä yrityksissä jo kolmannes on työllistänyt maahanmuuttajan, osoittaa Yrittäjägallup. ”Maahanmuuttajan palkkaaminen on kehittänyt yrityksiä. Esimerkiksi henkilökunnan asenteet ovat muuttuneet suvaitsevammiksi”, asiantuntija Sonja Antosalo Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrityksen kyky palvella erilaisia asiakkaita on melko selvästi vahvistunut maahanmuuttajan palkkauksen seurauksena. Myös työyhteisön ilmapiiri on parantunut, samoin henkilökunnan kyky kehittää uusia ratkaisuja sekä yrityksen kyky löytää tarvitsemansa osaajat.
“Tulos todistaa, että Suomessa puhutaan liian vähän maahanmuuttajien roolista työelämässä. Suomalaista ja ulkomaista työvoimaa ei kannata laittaa vastakkain”, Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari toteaa.
”On hienoa, miten myönteisiä kokemukset ovat olleet eri puolilta Suomea ja eri toimialoilta. Hyvin erilaiset yritykset ovat ottaneet kansainvälistä osaamista”, Jaskari sanoo.
Kaikista vastanneista 17 prosenttia oli palkannut maahanmuuttajan. Eniten palkkaavat nuoret ja alle keski-ikäiset yrittäjät.
Parhaita kokemuksia Itä- ja Pohjois-Suomessa
Parhaita kokemuksia alueellisesti on koettu sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa (75 %).
Maahanmuuttajia on palkattu eniten pääkaupunkiseudulla (22 %) sekä seuraavaksi eniten Länsi-Suomessa (18 %) ja Etelä-Suomessa (17 %).
”Maahanmuuton osalta puhutaan liikaa suurimmista kaupunkiseuduista ja huippuosaajista. Tutkimus osoittaa, että tarve ulkomaiselle työvoimalle on suurta myös suurten kaupunkien ulkopuolella ja matalan koulutustason tehtävissä. Joillekin maaseudun yrityksille ulkomainen työvoima on mahdollistanut toiminnan jatkumisen”, Jaskari sanoo.
Teollisuus työllistää selkeästi eniten maahanmuuttajia (44 %). Seuraavina tulevat kauppa (18 %), rakentaminen (17 %) ja muut palvelut (16 %).
Kieli, pelisäännöt ja sopeutuminen haasteina
Maahanmuuttajien palkkauksessa ongelmalliseksi yritykset raportoivat kielelliset haasteet, työpaikan pelisääntöjen omaksuminen ja työyhteisöön sopeutuminen.
“Kielelliset haasteet ovat todennäköisesti yhteydessä työpaikan pelisääntöjen omaksumiseen ja työyhteisöön sopeutumiseen. On tärkeää varmistaa, että työohjeet ja säännöt ymmärretään ja kielimuureja puretaan”, Antosalo sanoo.
Teollisuudessa koetaan vähiten ongelmia palkkaamisen suhteen, mutta rakentamisessa lähes puolet (46 %) ovat kokeneet ongelmia. Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 054 pk-yritysten edustajaa 7.−13.11.2024. Tutkimustulosten luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
