Yrittäjäriski on erittäin merkittävä yrittämiseen liittyvä asia, yrittäjät kertovat. Yrittäjän jaksaminen, terveys ja oma taloudellinen tilanne nousevat vahvimmin esiin, kun yrittäjät pohtivat yrittäjäriskiä. Keskeisille sijoille nousevat myös oman perheen talous ja suuret verot sekä veroluonteiset maksut. – Valtion ei pidä suojella yrittäjiä riskinotolta, vaan kannustaa siihen määrätietoisesti. Riskin vastapainona pitää olla mahdollisuus menestyä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo Yrittäjän päivänä.
Yrittäjät selvitti ensimmäistä kertaa, mitä yrittäjäriski sisältää ja miten yrittäjät sen kokevat. 78 prosenttia yrittäjistä on Kantar Publicin toteuttamassa Yrittäjägallupissa täysin tai pääosin samaa mieltä siitä, että yrittäjäriski on merkittävimpiä yrittämiseen liittyviä asioita.
– Yrittäjäriski on yrittäjyyden ytimessä. Suomen talous ei kasva, jos ei ole yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa kokeilla ideoidensa ja innovaatioidensa kantavuutta. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
– Yrittäjyyteen liittyy aina riski. Sen yrittäjät hyväksyvät, koska he haluavat tavoitella palkintoa, jonka omalla työllä ja riskinotolla voi ansaita. Yrittäjän riskinkanto on vastuunkantoa. Yhteiskunnan ei kuulu vaikeuttaa yrittäjien riskinottoa, vaan rohkaista yrittämään ja ottamaan riskiä, Salminen jatkaa.
– Yrittäjien jaksaminen vaikuttaa vahvasti yritykseen. Siksi on luonnollista, että yrittäjät puntaroivat ensiksi jaksamistaan pohtiessaan yrittäjyyteen liittyviä riskitekijöitä, Salminen sanoo.
Hallituksen työelämäuudistukset toimeen, pienet työnantajat ahtaalla
Työllistämiseen liittyvä riski ja pelko väärästä rekrytoinnista nousevat myös esille yrittäjäriskiä punnitessa ja näkyvät työnantajayrittäjien määrän laskuna.
– Siksi hallitusohjelman työelämäuudistukset on laitettava toimeksi. Esimerkiksi henkilöperusteista irtisanomista on helpotettava ja ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä tulee tehdä omavastuupäivä, Salminen sanoo.
Tulokset osoittavat monen yrityksen tiukan taloudellisen tilanteen, mikä yrittäjäriskissä korostuu. Erityisen ahtaalla ovat yksinyrittäjät ja pienet työnantajayritykset.
– Inflaation takia asiakkaiden ostovoima on heikentynyt. Samalla raaka-aineiden ja energian hinta ovat nousseet ja päälle ovat tulleet suuret palkankorotukset. Nousseita kustannuksia ei usein voida viedä hintoihin, joten yrittäjä joutuu tinkimään omasta ja perheen toimeentulosta. Tämä kaikki uhkaa yrittäjän jaksamista, Salminen sanoo.
Työntekijät monella mielessä
Työntekijöiden taloudellinen tilanne pohdituttaa erityisesti työnantajayrittäjiä, mikä on luonnollista. Lähes 80 prosenttia yli kymmenen työllistävistä pohtii sitä paljon tai jonkin verran ottaessaan yrittäjäriskiä.
– Yrittäjä on vastuullinen työnantaja. Hän kantaa huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista. Se on tärkeä osa yrittäjän vastuunkantoa, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Tutkimuksessa näkyy myös pelko väärästä rekrytoinnista. 55 prosenttia yrittäjistä pohtii sitä paljon tai jonkin verran.
– Työllistämisen riski on suuri, samoin pelko väärästä rekrytoinnista. Työpaikkoja tulee enemmän tarjolle, kun työllistämisen riski pienenee. Muutoksilla voidaan helpottaa työnantajayrittäjän yrittäjäriskiä, Pentikäinen muistuttaa.
Terveys ja talous korostuvat naisilla
Naisyrittäjät pohtivat selvästi miehiä enemmän yrittäjän omaan terveyteen, jaksamiseen ja talouteen liittyviä asioita kuin miehet.
– Tämä on tärkeä viesti. Naisten osuus yrittäjäkunnasta on liian alhainen, runsas kolmannes. Heillä on usein myös miesyrittäjiä alhaisempi tulotaso. Tähän on kiinnitettävä erityistä huomioita. Monessa maassa tehdään julkisen vallan taholta toimia naisyrittäjyyden edistämiseksi, Pentikäinen toteaa.
Esimerkiksi 65 prosenttia naisyrittäjistä pohtii palkkatulon menettämistä paljon tai jonkin verran osana yrittäjäriskiä. Lähes 70 prosenttia miettii myös heikkoa eläketurvaa. Miehillä osuus on selvästi alhaisempi.
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.
Yrittäjägallupiin vastasi 1041 pk-yrityksen edustajaa 18.–28.4. 2023. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen toteutti Kantar Public Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
