Osinkoverotuksen kiristäminen näkyisi kasvu- ja investointihalukkuuden hiipumisena. Vaikutuksia olisi myös osinkojen maksamiseen. Näin kertoo tuore Yrittäjägallup.
Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan osinkoverotuksen kiristäminen leikkaisi osakeyhtiöpohjaisilta yrittäjiltä kasvuhalukkuutta. Tätä mieltä oli puolet (50 prosenttia) helmikuun Yrittäjägallupin vastaajista. Verotuksen kiristyminen näkyisi myös osinkojen maksamisen vähenemisenä (47 prosenttia vastaajista) ja yritystoimintaan investoimisen vähenemisenä (34 prosenttia).
– Osinkoverotuksen kiristämistä on taas nostettu esille keinona paikata julkisen talouden ongelmia. Pk-yritysten verotuksen kiristäminen ei auta Suomen talous- ja työllisyyskehitystä. Veronkiristäjiltä unohtuu, että osinkoverotuksen kiristämisellä olisi isoja vaikutuksia yrittäjien ja yritysten toimintaan ja käyttäytymiseen. Se veisi kasvuhaluja ja vähentäisi osinkoja, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
– Osingot reagoivat tutkimustenkin mukaan voimakkaasti veronkiristyksiin. Osinkoverotuksen kiristämisen todennäköinen tulos olisi, että osinkoja maksettaisiin vähemmän. Valtio ei tulisi saamaan niitä tuottoja, joita väläytellyille kiristyksille on staattisissa laskelmissa kuviteltu. Mikäli tämän tiedostamisesta huolimatta kiristyksiä halutaan tehdä, olisi niiden peruste enemmänkin yrittäjäriskistä rankaiseminen kuin verotulojen lisääminen, Salminen jatkaa.
– On tärkeää muistaa, että listaamattoman yhtiön osakkeet ovat luonteeltaan ja riskisyydeltään huomattavan erilaisia listattujen yhtiöiden osakkeisiin verrattuna. Listaamattomien yhtiöiden osakkeet eivät käy vakuudeksi lainoille eikä niillä ole nopeaa kaupankäyntimahdollisuutta. Tämä on syytä muistaa veroratkaisuja pohdittaessa.
Joka viides harkitsisi lopettamista
Pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä selvittävään Yrittäjägallupiin vastasi helmikuussa 1 339 pk-yritysten edustajaa.
Joka viides yrittäjä harkitsisi yrityksensä lopettamista, jos osinkoverotusta kiristettäisiin. 18 prosenttia vastaajista arvioi, että omistajanvaihdos vaikeutuisi. 15 prosenttia siirtäisi toimintaa pois Suomesta.
– Kun Suomessa on liian vähän kasvua, on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta siitä, ettei verotusta kiristämällä entisestään heikennetä kasvun edellytyksiä sekä yrittäjien ja omistajien halua kasvattaa ja kehittää yrityksiään. Erityisesti tulevina vuosina yritysten halutaan investoivan ja uudistuvan. Yhteiskunnan ei siis missään tapauksessa kannata tehdä veroratkaisuja, joilla entisestään jälleen heikennetään yrittäjien kasvuhalukkuutta, Salminen sanoo.
Salminen muistuttaa, että yritysten rahoitusympäristö on pankkien kiristyneen luotonannon ja rahan hinnan nousun myötä kiristynyt.
– On siis elintärkeää, että listaamattomat yritykset ovat omistajilleen ja sijoittajille houkuttelevia sijoituskohteita. Muutoin kotimainenkin pääoma kohdistuu muihin kohteisiin, jotka eivät välttämättä sijaitse Suomessa.
Vain joka kuudennelle ei vaikutusta
Osakeyhtiöyrittäjistä noin joka kuudennelle eli 17 prosentille osinkoverotuksen kiristämisellä ei olisi vaikutusta. Kaikista yrittäjistä ei vaikutusta -vastaajien osuus kasvaa 31 prosenttiin. Tässä luvussa mukana on kuitenkin myös toiminimiyrittäjiä, jotka eivät maksa osinkoja.
Vuoden takaiseen Yrittäjägallupiin (maaliskuu 2023) verrattuna osinkoverotuksen kiristäminen vähentäisi nyt selvästi enemmän kasvuhalukkuutta (+11 prosenttiyksikköä). Myös osinkoja vähemmän maksavien vastaajien osuus on kasvanut vuoden takaisesta (+6 prosenttiyksikköä).
Osinkoverotuksen kiristämisen vaikutukset olisivat suurimpia yli viisi työllistävillä ja teollisuudessa toimivilla yrityksillä ja yrittäjillä.
– Suomi joutuu kilpailemaan yrittäjistä, osaajista ja investoinneista entistä enemmän. Jo nyt on nähty, että hyvin herkästi yrityksiä myydään pois ja toimintaa keskitetään kilpailijamaihin. Verotuksen taso ei näytä olevan erityisen edullinen Suomessa – päinvastoin, Salminen sanoo.
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.
Näin kysyttiin
Suomen Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 339 pk-yritysten edustajaa.
Kysely tehtiin 7.−13.2.2024.
Tutkimustulosten luottamusväli on 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.
