Lähes puolet (47 %) yrittäjistä on joutunut huijausrikoksen kohteeksi, Yrittäjägallup kertoo. Osuus on suunnilleen sama kuin 2019, jolloin asiaa tutkittiin viimeksi. ”Uusia huijausmuotoja tulee koko ajan. Usein keppihevoseksi joutuu tunnettu yritys tai palvelu, kuten Posti tai pankki”, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Yrittäjistä sanoo.
Huijausrikoksista koituva vahinko jää usein pieneksi. 65 prosenttia rikosyrityksen kohteiksi joutuneista sanoo, että vahinkoa ei koitunut. Kolme prosenttia kertoo, että vahinko oli yli 10 000 euroa.
-Vaikka vahinkosummat ovat yleensä pieniä, muutamia satasia, on huijareiden kokonaishyöty usein merkittävä. Usein toimintatapaan kuuluu, että huijataan mahdollisimman monelta yrittäjältä pienempiä summia. Yksittäinen yrittäjä ei välttämättä vie asiaa polisiin tutkittavaksi tai rahallinen summa on sen verran vähäinen, ettei poliisi ota asiaa tutkittavaksi, Tiina Toivonen kertoo.
-On erittäin valitettavaa, että rikolliset voivat toimia vapaammin tällä konseptilla, hän jatkaa.
Viidennes tehnyt ilmoituksen
Viidennes yrittäjistä on tehnyt huijausrikoksesta ilmoituksen viranomaiselle. Tämäkin osuus on suunnilleen sama kuin 2019. Yrittäjien mukaan viranomainen tutki rikoksen noin kolmanneksessa tapauksista. 40 prosenttia yrittäjistä oli tyytyväisiä tutkintaan.
Yrittäjät on jo pitkään edellyttänyt, että on tehtävä yritysten kohtaamien petosten ja huijausten tilannekuva. Tämän jälkeen on keskusteltava siitä, millä keinoilla petosrikollisuutta tulee suitsia.
-Yrittäjäjärjestöllä on työssä merkittävä rooli, sillä me tiedotamme pienyrittäjille erilaisista huijauksista ja neuvomme heitä, jos nämä ovat joutuneet rikollisten uhreiksi, Toivonen toteaa.
Elokuussa toteutettu Yrittäjägallup kysyi reilulta tuhannelta yrittäjältä tai yritysten edustajalta, onko heidän yrityksensä joutunut huijausyrityksen kohteeksi. Tutkimuksen toteutti Kantar. Virhemarginaali on +- 3,1 prosenttiyksikköä.
