Yhteispohjoismaisen hankkeen asiantuntijoiden mukaan TKI-politiikkamme linjaukset ovat edelleen riittämättömiä, jotta kaikki yhteiskuntamme toimijat ja tahot voisivat osallistua menestyksekkäästi innovaatioiden kehittämiseen ja myös hyötyä niistä. Tämä myös vähentää innovatiivisuutta ja tuottavuutta.
Vaikka Pohjoismaita pidetään kansainvälisenä kärkenä sekä sukupuolten tasa-arvon että innovaatiokyvyn suhteen, työtä riittää tehtäväksi siinä miten innovaatiorahoituksessa otetaan huomioon tasa-arvo ja moninaisuus. Lisäksi Suomi on selvästi jäljessä naapurimaitaan näissä asioissa. Tämä selviää tuoreen selvityshankkeen, yhteispohjoismaisen AGDA:n (Addressing the gender and diversity paradoxes in innovation – towards a more inclusive policy design), tuloksista.
“TKI-politiikkamme linjaukset ovat edelleen riittämättömiä, jotta kaikki yhteiskuntamme toimijat ja tahot voisivat osallistua menestyksekkäästi innovaatioiden kehittämiseen ja myös hyötyä niistä. Liiankin yhdestä puusta veistetty yrityskenttä on ollut innovaatiopolitiikan ruorissa ja osin myös estänyt Suomea saavuttamasta täyttä potentiaaliaan tuottavuuden ja liiketoiminnan uudistamisen alueella. Samoin kuin työpaikoilla, moninaisuuden lisääminen on hyväksi myös yrityksissä ja liiketoiminnalle, innovaatiohankkeissa se edistää luovuutta ja tulisi nähdä tulevaisuusinvestointina”, sanoo hankejohtaja, johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith Aluekehittämistoimisto MDI:stä.
Maailmalla käytetään nykyisin käsitteitä kuten “inklusiivinen innovaatio” tai “transformatiivinen innovaatiopolitiikka”. Näissä ajatellaan, että innovaatioiden kehittämisessä tulisi paremmin kuulla erilaisia, myös vähemmistön ääniä; toisin sanoen aliedustettuja yksilöitä, ryhmiä, yrityksiä ja sektoreita, ja innovaatiopolitiikalla voitaisiin edistää etujen lisäksi myös laajempaa yhteiskunnallisen uudistumisen agendaa ja tavoitteita, erityisesti liittyen kestävän kehitykseen.
“Samanlaisilla tiimeillä ja samankaltaisilla ideoilla saadaan samanlaisia tuloksia, mikä puolestaan näkyy tuottavuudessa ja idearikkaudessa”, sanoo Lähteenmäki-Smith. Hänen mukaansa Suomen innovaatiopolitiikka on rakennettu palvelemaan perinteisen tai teknologiateollisuuden suurten pelaajien tarpeita. “Mutta se ei enää riitä, kun pitäisi uudistua, rakentaa kestävää kehitystä tai vihreän siirtymän innovaatioita.”
AGDA-tutkijat rakensivat Innovaatiorahoituksen etuoikeuskävely -testin, joka nostaa esiin, mitä inklusiivinen rahoitusjärjestelmä käytännössä tarkoittaisi. Esimerkiksi sitä että “Rahoitusohjelman nettisivuilla on kuvia minunkaltaisistani ihmisistä” tai Työlupani ei ole riippuvainen hankkeen rahoitushakemuksen läpimenosta”.
Annu Kotiranta, johtava asiantuntija Business Finlandista, vahvistaa hankkeen tulokset siitä, ettei yhdenvertaisuutta ja inkluusiota oikeastaan huomioida Suomessa julkisessa yritysrahoituksessa. “Tämä keskustelu ei ole vielä oikein rantautunut meille. On selvää, että monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä ihan itsearvoisesti, mutta lisäksi niiden toteutuminen voisi myös lisätä potentiaalia innovaatioille. Nythän innovaatiorahoitus on teoriassa kaikille yhtä lailla tarjolla, mutta käytännössä monimuotoisuuden toteutuminen vaatisi ihan uusia toimenpiteitä.”
Suomen Akatemia on sitoutunut vastuulliseen tieteeseen ja on jo pitkään huolehtinut sukupuolten tasa-arvosta tutkimusrahoituksessa. “Inkluusio kuitenkin tarkoittaa paljon muutakin kuin sukupuolten tasa-arvoa”, sanoo johtava asiantuntija Milja Saari. “Myös meidän on kehitettävä omaa työtämme tässä asiassa.”
Suomen valtio maksaa erilaisia yritystukia vuosittain satoja miljoonia, v. 2021 yhteensä 2 969 milj. Euroa (tästä 1 220 milj. euroa oli maatalouden alkutuotannon sekä metsätalouden tukia). Yritystuet kohdistuvat useammin miesyrityksille, myös koska naisten omistamat ja johtamat yritykset usein toimivat aloilla, jotka eivät ole perinteisiä TKI-suosikkeja, mm. teknologiasektorien ulkopuolella, hoivan, hyvinvoinnin ja palvelujen aloilla.
Lisäksi julkiset toimijat, muun muassa eläkevakuutusyhtiöt, sijoittavat erilaisiin yrityksiin, myös startupeihin. Uusyritystoiminnan rahoitukseen erikoistunut Unconventional Ventures kokoaa tietoa yksityisen yritysrahoituksen kohdentumisesta. Sen raportin mukaan pohjoismaiden startup-rahoituksesta kohdentui vuonna 2021 Pohjoismaissa miesten perustamille start upeille 88,2 % kaikesta pääomasta, kun taas sekatiimit saivat 10,7 % ja naisten perustamat start upit vaatimattomat 1,1 %.
Tausta
Maaliskuun lopussa päättynyt AGDA-hanke toteutettiin pohjoismaisen tasa-arvorahaston tuella, MDI:n johdolla, yhteistyössä norjalaisen Västlandsforskningin, Vaasan yliopiston ja Islannin yliopiston kanssa. Yhteistyöhön osallistui ohjasuryhmätyöskentelyn kautta tutkimus- ja innovaatiorahoittajia, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja VINNOVA. Työ koostui käytäntöjen kartoituksesta tutkimus- ja innovatiorahoituksen ohjelmien laadinnassa, raportoinnissa ja seurannassa sekä toimenpiteissä ikluusion ja diversiteetin edistämisessä ja huomioimisessa. Lisäksi järjestettiin Erätauko-keskustelujen sarja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja inkluusion yhtymäkohdista vihreän siirtymän teemoissa. Tulokset koottiin mm. työpaperin, päätöksentekijää palvelevan tiivistelmän ja blogien muotoon, ja visualisointia tukemaan laadittiin myös tuloksia yksilön näkökulmasta avaava etuoikeuskävely-työkalu.
