Varsinais-Suomen alueen yrityksillä on tarvetta kehittää viestintää ja markkinointia. Taloudelliset resurssit ja aika koetaan haasteiksi, mutta tulevan kahden vuoden aikana viestinnän ja markkinointiviestinnän budjetteja ollaan lisäämässä.
Nämä tiedot käyvät ilmi Turun kauppakamarin viestintä- ja markkinointivaliokunnan tuoreesta kyselystä yritysten johtajille. Kyselyyn vastasi 94 yritysjohtajaa Varsinais-Suomesta. Päätoimialoista vilkkaimmin vastattiin teollisuuden alalta sekä tukku- ja vähittäiskaupan aloilta.
Viestimisen ja markkinoinnin tarve on Varsinais-Suomen seudulla noussut kahdessa vuodessa. Liki 80 prosenttia vastanneista näkee viestinnän ja markkinoinnin yrityksen liiketoiminnan kasvun kannalta merkittävänä tai ainakin melko merkittävänä investointina.
Vastuullisuusviestinnän kasvu näkyy kyselyssä
”Vastaajista yli 60 prosenttia katsoo, että yrityksellä on tarvetta kehittää viestintää ja markkinointia. Kaksi vuotta sitten näin uskoi vähän yli puolet vastaajista. Kyselystä käy ilmi, että yrityksissä on halua ja osaamistakin, mutta taloudellisia resursseja ja aikaa viestintään ja markkinointiin on liian vähän”, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Anne-Maarit Itänen.
“Kyselystä käy ilmi, että yrityksissä ollaan tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita tuloksista ja niiden mittaamisesta. Myös suunnitelmallisuus ja strategian laatiminen on noussut tärkeään asemaan. Vastuullisuusviestinnän merkitys on selvästi kasvanut kahden vuoden takaisiin lukuihin verrattuna”, tiivistää valiokunnan varapuheenjohtaja Tapani Mylly.
Markkinointibudjetteja halutaan kasvattaa
Vastanneista yrityksistä yksikään ei ole vähentämässä viestinnän ja markkinointiviestinnän budjettia, vaikkakin taloudelliset haasteet nousivat erityisesti avoimissa vastauksissa esille. Rahaa on lisäämässä kolmannes vastaajista, kun vielä kaksi vuotta sitten näin ajatteli noin 25 prosenttia yritysjohtajista Varsinais-Suomessa. Yli 40 prosenttia yrityksistä aikoo ostaa seuraavan kahden vuoden aikana palveluita alan palveluntarjoajilta. Myös koulutukseen laitetaan painoarvoa tulevina vuosina.
Yrityksistä suurin osa kertoo hoitavansa viestinnän ja markkinoinnin tehtävät ilman erikseen palkattua ammattilaista (46,8 %), ja osalla on palkattu tehtäviä hoitamaan alan ammattilainen (38,3 %). Palveluja tai osaamista myös ostetaan yritysten ulkopuolelta (30,9 %). Yrityksiin palkattujen tekijöiden määrä on kasvanut kahden vuoden takaisista luvuista.
”Viestinnän ja markkinoinnin tulisi olla jatkuvaa ja kiinteä osa jokapäiväistä tekemistä yrityksissä. Pitäisi myös olla malttia nähdä kauemmaksi tulevaisuuteen, sillä pikavoittoja on luvassa vain harvoin, ja työ tuloksineen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja systemaattisuutta. Kasvava kilpailu markkinoilla edellyttävää vahvaa resurssointia ja keskittymistä viestintään ja markkinointiin”, painottaa Itänen.
Viestinnän ja markkinoinnin tarpeita tulevina vuosina vastaajat arvioivat avoimissa vastauksissaan muun muassa näin:
”Kilpailu markkinoilla on koventunut entisestään. Viestinnän ja markkinoinnin keinoin tuodaan esille palveluidemme vaikuttavuutta kaikille sidosryhmillemme.” Viestinnän määrä ja laatu korreloi suoraan kysynnän kasvuun.” ”Rooli ja tarve on merkittävä, mutta taloudellisten haasteiden vuoksi jää liian vähälle.”
