Nykyinen keskustelu muuttoliikkeistä ei palvele suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Poliittiset päättäjät ovat usein kiinni tämän hetken poliittisissa kiistoissa, eivätkä kohdista katsetta tulevaisuuteen. Muuttajat pelkistyvät siksi usein ongelmaksi, joka tulisi ratkaista tai resurssiksi, jota tulisi hyödyntää. DEMOGRAPHY-ohjelman Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun -tilaisuudessa 10.4.2025 etsittiin tuoretta näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.
– Harvat yhteiskunnat olisivat voineet kehittyä ilman, että ihmiset ovat liikkuneet valtioiden tai alueiden rajojen yli, sanoo historian yliopistonlehtori Seija Jalagin Oulun yliopistosta.
Tutkimusten mukaan sotienvälisen ajan pakolaisten ja heidän jälkipolviensa mahdollisuudet työllistyä ja kouluttautua paranivat hyvinvointivaltion kehityksen mukana ja myös siksi, että valtio ja kunnat odottivat heistä tulevan pysyviä asukkaita.
Maahanmuuttaneet tulisikin nähdä tästä näkökulmasta: ihmisinä, jotka tulevat Suomeen pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi.
Suomi on monesta näkökulmasta hyvä ja houkutteleva maa asua ja elää: vahvuuksia ovat hyvä elämänlaatu ja korkea osaamistaso. Myös perheille Suomi on hyvä paikka elää.
Asenteet maahanmuuttaneita kohtaan ovat Suomessa kuitenkin negatiivisempia kuin muissa Pohjoismaissa eivätkä maahanmuuttaneiden mahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla ole tasavertaiset. Suomi ei aina näyttäydy vastaanottavaisena.
Miten Suomesta rakennetaan vastaanottavaisempi?
Vastaanottavaisemman Suomen rakentamiseen on olemassa keinoja. Asenteisiin voidaan vaikuttaa jakamalla tutkittua tietoa maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista. Toisaalta meistä jokainen voi olla edistämässä oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta työpaikoilla, kouluissa, harrastuksissa ja naapurustoissa – ja luoda yhteisöjä, joihin jokainen tuntee kuuluvansa.
Yksilötason keinot eivät kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi maahanmuuttajia työllistävät yritykset ovat keskeisessä roolissa vastaanottavaisen Suomen rakentamisessa.
– Osaavan työvoiman saatavuus on elintärkeää yrityksille ja osaajien maahanmuutto onkin yksi keino lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, innovaatioita ja yritysten tuottavuutta. Silti yrityksissäkin on vielä paljon tekemistä, jotta kansainvälisistä osaajista tulisi tasavertaisia työyhteisön jäseniä, muistuttaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.
Kotoutumista on Suomessa tutkittu, mutta toistaiseksi tutkittua tietoa kotoutumisen vaikutuksista on olemassa vain rajallisesti. Kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta tutkineet painottavat kuitenkin hyötyjen syntyä pitkällä aikavälillä.
– Osa kotoutumiskoulutuksen kaltaisten toimenpiteiden hyödyistä syntyy pitkän ajan kuluessa ja niitä voi olla vaikea mitata. Kustannukset sen sijaan syntyvät nopeasti ja niiden havaitseminen on kohtuullisen helppoa, painottaa VATT:n johtava tutkija Hanna Pesola.
Luottamuksen säilyttäminen kaikkien etu
Hyvinvointivaltiolla ja sen rakenteilla on ollut merkittävä rooli luottamuksen luomisessa niin maahanmuuttaneiden kuin valtaväestön keskuudessa. Toisaalta väestön ikääntyessä ja työikäisten vähentyessä maahanmuuttaneet ovat yhä tärkeämpi osa hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
– Kun valtaväestö voi luottaa toimivaan hyvinvointivaltioon eli siihen, että kaikista pidetään huolta, myös ennakkoluulot maahanmuuttaneita kohtaan voivat hälvetä, huomauttaa THL:n johtava tutkija Maria Vaalavuo.
Tulevaisuuden Suomessa hyvät ja luottamusta rakentavat väestösuhteet ovat tulosta tämän päivän teoista.
