65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.
LähiTapiola Palkitsemispalvelut ja Vertikal kartoittivat helmikuussa henkilöstön palkitsemisen nykytilaa ja kehityskohteita kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kyselytutkimukseen vastasi 82 työ- ja virkasuhteista johtajaa sekä luottamushenkilöä eri kokoisista kunnista ja hyvinvointialueilta.
– Lähes kaikki vastaajat kokivat palkitsemisen keinoksi parantaa organisaation tuottavuutta, toiminnan taloudellisuutta ja sen laatua. Palkitsemisella koetaan myös olevan keskeinen rooli esimerkiksi henkilöstön saatavuuden, sitoutumisen ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Samalla kuitenkin 65 prosenttia vastaajista piti edustamansa kunnan tai hyvinvointialueen palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä, ja 82 prosenttia sanoi palkitsemisen kaipaavan kehittämistä, kertoo LähiTapiola Palkitsemispalveluiden toimitusjohtaja Lasse Mäkinen.
Kyselytutkimuksessa palkitseminen määriteltiin tekijöiksi, jotka houkuttelevat, motivoivat ja sitouttavat työntekijöitä. Selvityksessä kartoitettiin sekä palkitsemisen aineellisia tekijöitä, kuten palkkaa, palkkioita ja etuja että aineettomia tekijöitä, kuten ammatillista kehittymistä ja työilmapiiriä.
– Aineetonta palkitsemista kertoi hyödyntävänsä noin puolet kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden edustajista. Sen sijaan rahallinen palkitseminen on selvästi harvinaisempaa. Vain kuusi prosenttia vastaajista kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella käytetään tulospalkkausta, Mäkinen jatkaa.
Tulosten valossa juuri rahallisessa palkitsemisessa olisi paljon kehitettävää. Valtaosa vastaajista (82 %) sanoi rahallisen palkitsemisen motivoivan työntekijöitä ja kertoi suhtautuvansa itse rahalliseen palkitsemiseen myönteisesti (87 %). Esteenä palkitsemisen kehittämiselle on ajan ja taloudellisten resurssien puute.
– Yli puolet vastaajista sanoi, ettei heidän kunnassaan tai hyvinvointialueella ole aikaa palkitsemisen kehittämiseen. Samaan aikaan yli 90 prosenttia uskoi, että palkitsemisella voisi lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Kunnat ja hyvinvointialueet vaikuttavat olevan ikävässä kierteessä: työkuorma on niin suuri, että huomio on pakko kiinnittää päivänpolttaviin asioihin eikä aikaa jää kehityshankkeisiin, jotka toteutuessaan helpottaisivat työtaakkaa, Mäkinen pohtii.
Johdon ja luottamushenkilöiden suhtautuminen rahalliseen palkitsemiseen herätti kysymysmerkkejä.
– Vastaajat arvioivat henkilöstön suhtautuvan rahalliseen palkitsemiseen myönteisesti, mutta luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstöjärjestöjen suhtautumista he eivät osanneet arvioida kovin hyvin.
Yksityisellä sektorilla joka kolmas tulospalkkauksen piirissä – merkittäviä eroja julkisten ja yksityisten työnantajien palkitsemiskäytännöissä
Taloustutkimus selvitti viime vuonna LähiTapiolan toimeksiannosta 2 000 yksityisellä sektorilla työskentelevän suomalaisen ajatuksia palkitsemisesta. Tulosten vertailu kunnille ja hyvinvointialueille osoitettuun kyselytutkimukseen paljastaa selviä eroja palkitsemisen käytännöissä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
– Tulospalkkaus on räikein esimerkki. Yksityisellä sektorilla joka kolmas on tulospalkkauksen piirissä, kunnissa ja hyvinvointialueilla tämän kyselyn perusteella vain kuusi prosenttia, vertailee Mäkinen.
Merkkipäivälahjat ja muut lahjat ovat kunnissa ja hyvinvointialueilla lähes kaksi kertaa yleisempiä kuin yksityisillä työnantajilla. Myös työsuhdepyöriä suositaan enemmän. Sen sijaan työmatkaetu on yksityisillä työnantajilla yleisempää kuin kunnissa ja hyvinvointialueilla.
| Palkitsemisen väline | Käyttöaste kunnissa ja hyvinvointialueilla (%) | Käyttöaste yksityisellä sektorilla (%) |
| Liikunta- ja kulttuurisetelit | 87 | 79 |
| Merkkipäivä- ja muut lahjat | 86 | 48 |
| Laajennettu työterveys | 57 | 49 |
| Työsuhdepyörä | 55 | 39 |
| Lounasetu | 39 | 46 |
| Henkilökunta-alennukset | 37 | 31 |
| Sairaan lapsen hoito | 10 | 13 |
| Tulospalkkio | 6 | 34 |
| Työsuhdematkalippu/työmatkaetu | 4 | 16 |
Kunta- ja hyvinvointialuepäättäjille osoitettu kysely vahvistaa yleistä näkemystä siitä, mitä palkitsemisella voidaan vielä saavuttaa, sanoo Mäkinen. Se on vahva viesti myös uusille kunta- ja aluevaltuutetuille.
– On ilmiselvää, että palkitseminen houkuttelee ja sitouttaa työntekijöitä, mutta vähemmän ilmeistä on sen potentiaali organisaation taloudellisen suorituskyvyn ja tuottavuuden parantamisessa. Nyt toteutettu kysely oli vain pintaraapaisu palkitsemisen käytäntöihin julkisella sektorilla, mutta se joka tapauksessa osoittaa, että kunnissa ja hyvinvointialueilla on selvä tarve ja tahtotila kehittää palkitsemista. Uudet kunta- ja aluevaltuustot voivat omalta osaltaan määritellä, mihin suuntaan palkitseminen kunnissa ja hyvinvointialueilla tulevina vuosina kehittyy ja miten sitä käytetään vastaamaan julkisen sektorin haasteisiin.
