Suomessa maksetaan vuosittain useiden miljardien edestä yritysverotukia. Tukimuotoja on kymmeniä, eikä millään viranomaisella ole kokonaiskuvaa niistä. Tutkijat esittävät, että olisi luotava luokittelukriteeristö, joilla tukisäännösten tavoitteita ja vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin.
Yritysverotuet ovat laaja ja monimuotoinen kokonaisuus, jota on perattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) koordinoimassa ja Työvoima- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamassa tutkimushankkeessa.
Hankkeen vetäjä oli VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari ja tutkimusryhmässä olivat VATT:sta johtava tutkija Elias Einiö ja erikoistutkija Annika Nivala. Lisäksi hankkeessa oli mukana asiantuntijoita mm. verotukseen erikoistuneesta KPMG Oy Ab:sta.
Yritystukien kokonaisuutta ja niiden hyödyllisyyttä ja tehoa on selvitetty muun muassa parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä vuonna 2018, jonka puheenjohtajana toimi Mauri Pekkarinen (kesk.). Sittemmin näitä tukia on käyty läpi pysyvällä tavalla vuonna 2019 perustetussa TEM:n Yritystukien tutkimusjaostossa.
”Verotuiksi luetaan säännökset, jotka ovat poikkeamia veromuodon perusrakenteesta. Tämä käytössä oleva tarkastelumenetelmä luokittelee verotuiksi kirjavan joukon säännöksiä, joista vain osa on luonteeltaan taloudellista tukea, saati sitten yritystukea”, kuvaa aihepiirin kirjavuutta hankkeen vetäjä Seppo Kari.
Tutkimuksessa yhtenä esimerkkitapauksena syvennytään elinkeinotulon verotukseen. Kun tarkastellaan investointeihin kohdistuvia elinkeinoverotuksen verotukia, havaitaan, että kohteena olleista neljästätoista tuesta vain kolme oli rinnastettavissa suoriin investointitukiin.
Osa verotuista ei siis tosiasiallisesti ole yritystukia, vaan niillä saatetaan paikata esimerkiksi joitakin muita verojärjestelmässä olevia ongelmia. Joissain tapauksissa säännöksen tunnistaminen verotueksi on seurausta tunnistamismenetelmän yksioikoisuudesta.
Tutkimuksessa toteutetussa vaikuttavuusanalyysissä havaitaan, että yritykset käyttävät investointikustannuksiin liittyviä verotukia hyvin vähän. Tällaisesta esimerkkinä on aiemmin kehitysalueilla ollut mahdollisuus tehdä korotettuja poistoja, jota on pidetty poliittisesti tärkeänä tukimuotona.
”Tämän verotuen poistamisen ei havaittu vähentävän investointeja tukeen oikeutettujen yritysten keskuudessa”, kertoo vaikuttavuusanalyysin toteuttanutta tutkijaryhmää vetänyt VATT:in johtava tutkija Elias Einiö.
”Vaikka korotetut poistot eivät aiheuta suuria verotulojen menetyksiä, ne monimutkaistavat verojärjestelmää, aiheuttavat lainsäädäntökustannuksia ja sekä sopeutumis- että hakukustannuksia yrityksille”, jatkaa Einiö.
”Verotukien kokonaisuus pitäisi selvittää. Olisi luotava luokittelu ja kriteeristö, jolla niiden vaikutusta voitaisiin arvioida. Kaikilta osin ei esimerkiksi tiedetä, mikä kunkin tuen ensisijainen tavoite on. Yritysverotukia maksetaan vuosittain useita miljardeja euroja eli kysymys on erittäin merkittävä myös julkisen talouden kannalta”, tiivistää Seppo Kari.
