Hintojen ja lainakustannusten nousu iskee yrityksiin raskaasti. Lähes puolet yrityksistä ottaa tänä vuonna normaalia enemmän lainaa varmistaakseen kilpailukykynsä haastavilla markkinoilla. Kassavirran hallinta ja maksuviiveiden torjuminen ovat nousseet johdon asialistalla kärkeen, mutta vanhentuneet taloushallinnon järjestelmät ja asiantuntemuksen puute jarruttavat maksuviiveiden ehkäisyä. Myös panostus kestävään kehitykseen on tullut jäädäkseen. Valveutuneet asiakkaat valitsevat todennäköisesti yrityksen, joka huolehtii omista ympäristövelvollisuuksistaan.
Markkinatilanne on yhä haastava korkean inflaation ja nousevien korkojen vuoksi. Intrumin Eurooppalaisen yritysten maksutapatutkimuksen mukaan inflaatio jarruttaa yritysten kasvua, ja yritykset joutuvat ottamaan normaalia enemmän velkaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Suomessa 45 prosenttia yrityksistä sanoo ottavansa enemmän velkaa.
Vaikka yrityksistä 56 prosenttia haluaa kasvattaa liiketoimintaansa tänä vuonna, paljon suurempi osuus (74 prosenttia) sanoo kustannusten leikkaamisen ja tehokkuuden parantamisen olevan yrityksen päätavoite nykyisessä markkinatilanteessa.
Maksuviiveiden kierre on opittava katkaisemaan
Yritysten on pidettävä kiinni maksuajoista, jotta ne voivat varmistaa tasaisen tulovirran kassaansa ja pysyä elinkelpoisena. Kuusi kymmenestä suomalaisyrityksestä (61 prosenttia) sanoo inflaation ja 57 prosenttia kasvavien korkojen vaikuttavan siihen maksavatko heidän asiakkaansa ajallaan.
Lähes kolmannes (27 prosenttia) suomalaisyrityksistä sanoo maksuviiveiden jarruttaneen yrityksen kasvua.
– Tutkimuksemme mukaan yli seitsemän kymmenestä suomalaisista yrityksistä nimeää luottoriskien vähentämisen ja maksuviiveiden torjumisen liiketoiminnan strategisiksi tavoitteiksi tänä vuonna, raottaa Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala tutkimustuloksia.
Yli puolet yrityspäättäjistä (53 prosenttia) sanoo, ettei käteisen ja rahoitusvelan hallinta ole koskaan aiemmin ollut yhtä vahvasti johdon asialistalla kuin nykyään.
Maksuviiveiden vaikutus yrityksen tulokseen on siis laajasti tiedostettu. Yrityksistä 44 prosentilla on kiireellinen tarve päivittää taloushallinnon järjestelmiään, mutta samaan aikaan haastava markkinatilanne jarruttaa investointeja. Yli puolet yrityksistä (53 prosenttia) haluaisi parantaa erääntyneiden saatavien hallintaa, mutta kokevat sen vaikeaksi asiantuntemuksen ja talon sisäisten resurssien puutteen vuoksi.
Luoko panostus kestävään kehitykseen kilpailuetua?
Yrityksistä 59 prosenttia on tehostanut viimeisen vuoden aikana ponnistelujaan saadakseen liiketoimintansa kestävämmäksi haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Energiahintojen kasvun myötä 58 prosenttia yrityksistä on vähentänyt energiankulutustaan, mutta aikoo pitää kulutuksen tason alhaisena myös tulevaisuudessa ympäristösyistä. Yrityksistä yli puolet (52 prosenttia) uskoo menettävänsä asiakkaansa nopeasti, jos he eivät ota ympäristövelvollisuksia vakavasti.
Vain reilu kolmannes (33 prosenttia) yrityspäättäjistä sanoo, että asiakkaiden maksuviiveistä johtuvat ongelmat olivat haitanneet yrityksen investointeja strategisiin kasvuhankkeisiin viimeisen vuoden aikana.
– Jos velalliset maksaisivat nopeammin, seitsemän kymmenestä yrityksestä maksaisi omille tavarantoimittajilleen nopeammin ja lähes sama osuus laajentaisi tuote- ja palveluvalikoimaa sekä panostaisi kestävään kehitykseen. Tavarantoimittajien nopeat maksutavat voivat auttaa yrityksiä asettamaan kasvun etusijalle ja olemaan kilpailijoita paremmassa asemassa sekä toipumaan nopeammin taloustilanteen kirkastuessa, toteaa Iskala.
