Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometrin mukaan 75 prosenttia suomalaisista ei ole osallistunut digiturvakoulutukseen ainakaan vuoteen tai kenties koskaan. Tilanne huolestuttaa ajassa, jossa sekä digitaalisten palveluiden käyttö että verkkorikollisuus ovat jatkuvassa kasvussa. Aiheesta keskustellaan kansallisella Digiturvaviikolla 10.–14. lokakuuta.
Maanantaina 10.10.2022 julkaistu Digiturvabarometri kysyi suomalaisten kokemuksia digitaalisen turvallisuuden tilasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Kyselyyn vastasi 1 500 suomalaista, iältään 18–79 vuotta. Vastaukset osoittavat, että digitaalisten palveluiden käyttö lisääntyy kaikissa ikäryhmissä, ja digipalvelut kuuluvat tärkeänä osana arkea 78 prosentilla vastaajista. Palvelujen tärkeimmiksi hyödyiksi nimetään asioinnin helppous ja nopeus.
Luottamus digitaalisiin palveluihin on Suomessa korkea. Lähes kaikki vastaajat (90 %) luottavat siihen, että työnantaja käsittelee heidän henkilötietojaan ja muita tietojaan turvallisesti. Valtaosa luottaa myös viranomaispalveluiden (84 %) sekä pankki-, maksu- ja vakuutusalan palveluiden (82 %) turvallisuuteen.
– Suomalaiset ovat digipositiivista kansaa! Meillä on käyttäjien vakaa tuki, ja tarjotut ratkaisut koetaan arjen kannalta hyödylliseksi. Yhteiskunnan digitalisaation kannalta on hieno uutinen, että julkisiin digipalveluihin luotetaan, iloitsee Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku.
Digiturvakoulutuksiin osallistutaan liian harvoin tai ei lainkaan
Turvallisuuden kannalta merkittävä tulos on se, että digiturvakoulutuksiin osallistutaan vastausten perusteella harvoin tai ei lainkaan. Vastaajista 75 prosenttia kertoo, ettei ole osallistunut digiturvakoulutukseen ainakaan vuoteen tai kenties koskaan. Kolmasosa (30 %) vastaajista kokee lisäksi, ettei kouluttautuminen digiturva-asioissa oikeastaan koske heitä.
– Todennäköisyys onnistuneille hyökkäyksille ja loukkauksille kasvaa, kun palveluja käytetään paljon ja luottavaisesti, mutta digiturva-asioihin ei kouluttauduta riittävästi. Onneksi koulutukseen suhtaudutaan silti positiivisesti kaikissa ikäryhmissä nuorista ikääntyneisiin. Tarvitsemme kuitenkin enemmän eri kohderyhmille suunniteltua, ajantasaista koulutusta. Meidän asiantuntijoiden vastuulla on tarjota tätä, mutta käyttäjien tulisi myös itse tunnistaa vastuullinen roolinsa ja hakeutua digiturvakoulutuksen piiriin, sanoo Rousku.
Tarvetta osaamiselle selvästi on, sillä suurin osa tutkimukseen osallistuneista kertoo saaneensa henkilökohtaisesti huijaus- tai kalastelusähköpostin (83 %) tai -puhelun (64 %), ja lisäksi ilmiö on kohdattu pikaviestisovelluksissa (46 %). Vastaajia huolettaa mahdollisuus joutua identiteettivarkauden uhriksi (57 %) tai sellaisen hyökkäyksen tai huijauksen kohteeksi, jossa he menettävät rahaa tai tärkeitä tietoja (57 %). Noin 40 prosenttia vastaajista kuitenkin sanoo, että digiturva ei huoleta tai ei osaa nimetä huolenaiheita.
– Ajantasainen osaaminen on paras tapa suojautua uhilta. Ei riitä, että organisaatiot ylläpitävät ja kehittävät järjestelmiensä teknisiä suojauksia, vaan meidän jokaisen on huolehdittava henkilökohtaisesti siitä, että osaamme toimia sujuvasti ja turvallisesti verkossa. Palvelut ja rikollisuus kehittyvät teknisesti niin nopeasti, että osaamista on päivitettävä jatkuvasti. Esimerkiksi kolmen vuoden takaiset ohjeistukset ovat jo auttamatta vanhentuneet, Rousku täsmentää.
Digiturvaviikolla on mahdollisuus seurata verkon kautta suoria lähetyksiä keskusteluista tiistaista perjantaihin. Linkki tässä.
Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta Vastakaiku Oy. Tiedot kerättiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 6.9.–12.9.2022. Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 1 500 vastaajaa, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
