Paraisten avolouhos
Uudet kaivokset ja suunnitteilla olevat kaivoshankkeet Suomessa ovat mittaluokaltaan isoja ja herättävät alueellisesti monen suuntaista keskustelua. Kuvassa kalkkikiviavolouhos Paraisilla.
Uutiset

TEM: Kaivosalan toimialaraportti kertoo kaivostoiminnan voimakkaasta kasvusta Suomessa, tuontia tarvitaan edelleen

Vuonna 2021 Suomessa toimi yhdeksän metallimalmikaivosta ja 26 teollisuusmineraalikaivosta, ja metallimalmia ja teollisuusmineraalia louhittiin yhteensä 47,9 miljoonaa tonnia. Malminetsintä on kaivostoiminnan ja yhteiskunnan raaka-ainehuollon edellytys ja siihen investoitiin 68,5 miljoonaa euroa vuonna 2021, todetaan 26.10.2022 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta kaivosalan toimialaraportissa.

Useiden metallien kotimainen kaivostuotanto on moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Silti rikasteiden tuotanto ei riitä kattamaan kotimaista kysyntää. Metallinjalostajat toimivatkin suurelta osin tuontirikasteiden varassa. Vuonna 2021 metallimalmirikasteita tuotiin Suomeen yhteensä 5 miljoonaa tonnia ja niitä vietiin maasta noin 0,3 miljoonaa tonnia 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää yhteiskunnan siirtymistä tehokkaampaan ja vähäpäästöisempään energian tuotantoon. Energiatehokkuus ja kiertotalous vauhdittavat vihreää siirtymää ja luovat onnistuessaan kilpailuetua yrityksille. Uudet teknologiat vaativat raaka-aineita. 

Kaivosten jäetevirta 90 miljoonaa tonnia vuodessa

Uusien kaivoshankkeiden ja kaivoslain uudistamisen myötä keskustelu kaivostoiminnan yhteiskunnalle aiheuttamista hyödyistä ja haitoista on lisääntynyt. Uudet kaivokset ja suunnitteilla olevat kaivoshankkeet Suomessa ovat mittaluokaltaan isoja ja herättävät alueellisesti monen suuntaista keskustelua. 

– Toimialalla on tahtoa muuttaa toimintatapojaan. Kaivannaisjätteet ovat 75 prosenttia kaikesta suomalaisesta jätevirrasta, 90 miljoonaa tonnia vuosittain. Näiden tehokkaampi hyödyntäminen hillitsee merkittävästi neitseellisten luonnonvarojen kulutusta. TEM on perustanut kaivannaisjätteen hyödyntämistä vauhdittavan koordinaatioryhmän. Toisen kaivannaisjäte on toisen raaka-aine, kertoo toimialapäällikkö Heino Vasara

Euroopan tasolla mineraalien hintaa useammin keskusteluun on noussut raaka-aineiden saatavuus ja omavaraisuus. Vihreän siirtymän kannalta kriittisissä mineraaleissa Eurooppa on riippuvainen kolmansista maista.

Viimeaikaiset kriisit ja niiden luoma epävarmuus ovat tuoneet esille omavaraisuuden merkityksen sekä toimitusketjujen monipuolistamisen tarpeen. EU:ssa on esimerkiksi ryhdytty aktiivisesti kehittämään eurooppalaista akkuarvoketjua.

Toimialaraportti tässä

Kaivosalan toimialaraportin valmistelusta ovat vastanneet TEM:n Toimialapalvelu ja GTK. Toimialapalvelu on TEM:n asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.