Taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä valtaosa katsoo, että heidän taloyhtiönsä taloustilanne on vakaa. Kuitenkin hieman runsaalla 20 prosentilla yhtiöitä hoitokulujen nousu uhkaa taloyhtiön maksukykyä jonkin verran, ja runsaalla kahdella prosentilla suuresti. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä, johon vastasi miltei 4900 vastaajaa maaliskuussa 2023. Taloyhtiöiden talousnäkymät vaihtelevat kunnasta toiseen, sillä myös hoitokulujen kehitys on vaihdellut suuresti viime aikoina.
Vuodelle 2023 on hoitokulujen painetta kaikkialla Suomessa. Kerrostaloyhtiöiden hoitovastike on kyselyn perusteella nousemassa alustavien arvioiden mukaan kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin suurimmat nousut ovat Helsingissä ja Turussa, joissa kasvua oli miltei 10 prosenttia. Jyväskylässä nousua oli keskimäärin kolme ja Lahdessa neljä prosenttia.
”Hoitokulujen nousuvauhti on kyselyn tulosten perusteella lähellä ennakkoarvioitamme. On syytä muistaa se, että kuntakohtaiset ja taloyhtiökohtaiset hoitokulut, ja pääomakulutkin vaihtelevat suuresti, eikä yhdellä numerolla voida kuvata tyydyttävällä tavalla jokaisen taloyhtiön taloudellista kehitystä. Tulokset ovat alustavia, sillä läheskään kaikki taloyhtiöt eivät vielä ole päättäneet budjeteistaan vuodelle 2023”, luonnehtii kyselyn tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Miltei 10 prosenttia taloyhtiöistä nostanut hoitolainaa tai käyttänyt luotollista tiliä vuoden aikana
Kahdeksan prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä on käyttänyt viimeisen vuoden aikana luotollista tiliä tai nostanut hoitolainaa hoitokulujen kattamiseen. Pääkaupunkiseudulla tämä oli hivenen muita yleisempää ja Itä-Suomessa harvinaisempaa. Kerrostalojen kohdalla tämä näyttää olevan muita yleisempää Kouvolassa, Helsingissä ja Porissa. Sen sijaan Kuopiossa, Espoossa ja Tampereella esiintyi hoitolainan ja luotollisen tilin käyttöä kaikkein harvimmin suurten kuntien vertailussa.
Vastikerästien kasvu maltillista
Vastanneissa taloyhtiöissä vastikerästit eivät juuri olleet lisääntyneet. Vastaajista 72 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Sekä vastikerästien kasvusta että pienentymisestä yhtiöissään raportoi suurin piirtein yhtä paljon vastaajia. Suurimmista kaupungeista eniten kasvua rästeissä oli kerrostaloyhtiöissä Porissa ja Vantaalla. Sielläkin kuitenkin keskimääräiset rästien rahamäärät olivat erittäin maltillisia.
Noin 70 prosenttia yhtiöistä ei ole joutunut perimään ylimääräisiä hoitovastikkeita
Kolmella neljästä taloyhtiöstä päätettiin edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle. Pääkaupunkiseudulla osuus oli runsaat 90 prosenttia, kun taas Länsi- ja Itä-Suomessa osuus jäi selvästi alle 70 prosenttiin. Tyypillisin ylimääräisten erien valtuutettu määrä oli kaksi kappaletta, joka oli 60 prosentilla vastanneita taloyhtiöitä käytössä. Pääkaupunkiseudulla kahden osuus oli muita suurempi.
Vastaajien taloyhtiöissä noin 70 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ainutta ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 18 prosenttia yhtiöistä, ja kaksi ylimääräistä erää yhdeksän prosenttia yhtiöistä. Vain harvat olivat joutuneet perimään kolme tai useamman ylimääräisen erän.
Taloyhtiöiden talouden joustomekanismit kestäneet toistaiseksi – Lähes 10 prosenttia pitänyt ylimääräisen yhtiökokouksen vastikeasioiden takia
Yhdeksän prosenttia taloyhtiöistä oli kyselyn mukaan joutunut pitämään ylimääräisen yhtiökokouksen viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkoituksenaan joko nostaa hoitovastikkeen kokoa, tai päättää ylimääräisistä vastikevaltuutuksista tai molemmista edellä mainituista.
”Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset osoittavat, että taloyhtiöiden talouden joustomekanismit ovat toimineet vastaajien taloyhtiöissä toistaiseksi verrattain hyvin. Hoitokulut ovat nousseet ripeästi, mutta vain vajaat 30 prosenttia yhtiöistä peri ylimääräisiä vastikkeita ja alle 10 prosenttia järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia. Taloyhtiöissä on kuitenkin tällä hetkellä entistäkin tärkeämpää seurata yhtiön taloustilannetta tarkasti ja aktiivisesti kustannusten ja epävarmuuden kasvaessa”, arvioi Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Neljä prosenttia yhtiöistä käyttänyt hallintaanottomenettelyä viimeisen vuoden aikana
Vain hyvin pieni osa taloyhtiöistä on toteuttanut yhtiössään viimeisen vuoden aikana huoneiston hallintaanottomenettelyä. Kerrostaloyhtiöissä hallintaanotto on tämänkin perusteella muita yleisempää kerrostaloissa, prosentin oltua viisi prosenttia ja rivitaloissa ainoastaan yksi prosentti. Hallintaanottoa toteuttaneista yhtiöissä oli selvästi enemmän niitä, joiden hallintaanottomenettelyjen määrä olisi kasvanut kuin niitä, joiden kohdalla oli menty aiempaa vähäisempää hallintaanottojen määrään.
Hieman yli puolet varsinaisista yhtiökokouksista huhtikuun loppuun mennessä
Kyselyn perusteella miltei 60 prosenttia taloyhtiöistä järjestää varsinaisen yhtiökokouksensa tänä vuonna huhti-toukokuussa. Koska myös vuoden alkukuukausina monet järjestävät kokouksiaan, huhtikuun loppuun mennessä on jo 55 prosenttia vastanneista järjestänyt varsinaisen yhtiökokouksensa. Vastaajista 11 prosenttia ei ollut vielä joko päättänyt varsinaisen yhtiökokouksen ajankohtaa tai ei tiennyt ajankohtaa.
Alustavien tietojen perusteella noin 60 prosenttia kertoi, että heidän yhtiössään tullaan tämän vuoden varsinaisessa yhtiökokouksessa päättämään ylimääräisten hoitovastike-erien mahdollisuudesta. Yhtiöistä 60 prosenttia kertoo päättävänsä kahdesta ylimääräisestä, ja 27 prosenttia yhdestä ylimääräisestä hoitovastike-erästä.
Kiinteistöliiton Taloyhtiöiden vastikekysely, maaliskuu 2023
Kiinteistöliitto toteutti taloyhtiöiden talous- ja vastikeasioihin liittyvän kyselyn jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöille 7. – 19.3.2023. Vastaajien kokonaismäärä oli 4880, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää.
Kustakin taloyhtiöstä oli yksi vastaaja. Vastaajista 59 % oli hallituksen puheenjohtajia, 31 % hallituksen muita jäseniä, ja 8 % isännöitsijöitä. Kysely toteutettiin sähköpostikutsun kautta nettikyselynä.
