Lainsäädännössämme on erittäin selkeä jaottelu työntekijän ja yrittäjän välillä. On tärkeää, että tähän jakoon ei puututa. Jatkossa tulisi keskittyä siihen, miksi rakenteemme eivät kannusta yrittäjiä palkkaamaan työsopimussuhteista henkilökuntaa, sanoo asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä.
Hallitus on antanut esityksen työsopimuslain muuttamiseksi. Lain soveltamisalaan lisättäisiin työsuhteen tunnusmerkistön täyttymistä arvioitaessa vaatimus kokonaisharkinnasta sellaisissa tilanteissa, joissa työnteon luonne jää edelleen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. Esitys perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelman kirjauksiin.
– Voimassa olevassa työsopimuslaissa määritellään, millä edellytyksillä työntekijän ja työnantajan välille syntyy työsopimussuhde. Tämä rajaus on hyvä ja tarkka. On tärkeää, että esityksessä tätä rajaa ei esitetä muutettavaksi, Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Nyt esitettävät muutokset käytännössä vahvistavat nykyistä oikeustilaa ja esityksen tavoite täsmentää sekä selkeyttää voimassa olevan lain soveltamisalasäännöstä koskevaa käytäntöä on tältä osin tarkoituksenmukainen hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi, hän jatkaa.
Hallitusohjelman mukaan työelämän epävarmuuden vähentämiseksi työsopimuslain työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.
– Voimassa oleva työsopimuslaki pitää nykyiselläänkin sisällään lain kiertämisen kiellon. On kuitenkin perusteltua, että työsuhteen ja yrittäjätyön välistä rajanvetoa koskeviin tulkinnanvaraisuuksiin pyritään vaikuttamaan säätämällä siitä, että kokonaisharkinnassa huomioidaan työn tekemisen ehdot ja olosuhteet kokonaisuudessaan.
Suomessa ongelmana on, että työmarkkinarakenteet eivät kannusta yrittäjiä palkkaamaan työsopimussuhteista henkilökuntaa. Työnantajayrittäjien määrä ei ole Suomessa kasvanut koko tällä vuosituhannella.
– Näitä ongelmia ei nyt esitettäviä muutoksia valmisteltaessa ole kuitenkaan millään tavoin huomioitu. On tärkeää, että tulevalla hallituskaudella työlainsäädäntöön tehdään sellaisia muutoksia, jotka pienentävät työllistämisen riskiä.
