Suomen Kulttuurirahasto jakaa Kalevalanpäivän aattona 27.2.2023 kolme 40 000 euron palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Palkinnon saavat arkkitehti Benito Casagrande, muusikko Pekka Kuusisto ja kemian tohtori Mirja Salkinoja-Salonen.
Arkkitehti Benito Casagrande
Turussa vuonna 1942 syntynyt Benito Casagrande opiskeli arkkitehdiksi Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Hän perehtyi jo vuonna 1970 valmistuneessa diplomityössään Turun kaupungin historialliseen identiteettiin ja teki ratkaisuehdotuksia, jotka ottaisivat huomioon sekä ajalliset kerrostumat että nykyajan vaatimukset.
Casagrande julkaisi vuonna 1983 Turun vanhan kaupungin elävöittämissuunnitelman. Se oli pohja kehitykselle, jossa vanhaa kaupunkimiljöötä onnistuttiin palauttamaan alkuperäisempään asuun. Vanha suurtori raivattiin parkkipaikoista ja muista asiaankuulumattomista rakennelmista, ja useita vanhoja puutaloja Aurasillan ja Vähätorin välisellä alueella pelastettiin. Sen onnistumiseksi vaadittiin myös Casagranden hyvää yhteistyötä virkamiesten ja museoviraston kanssa ja ennen kaikkea periksiantamattomuutta ja kotiseuturakkautta.
Aurajoen länsirannalla jo purku-uhan alla ollut nk. Ingmanin talo kunnostettiin Casagranden ansiosta museoviraston valvonnassa historiaa kunnioittavaksi, kukoistavaksi kiinteistöksi. Nykyisin se on yksi Turun kauneimmista vanhoista rakennuksista ja siellä toimii ravintoloita, kahviloita, myymälöitä ja liikeyrityksiä. Kiinteistön alta arkeologisissa kaivauksissa löytyneen kirkon raunioiden ja sinne haudattujen vainajien muisto on palautettu rakentamalla paikalle katolinen Pyhän Hengen kappeli.
Benito Casagranden vaikutus näkyy eri puolilla kaupunkia: Turun yliopiston laajalla kampusalueella, edistyneen tekniikan ja tieteellisen tutkimuksen keskittymässä Turun Tiedepuistossa, kulttuuritilaksi muutetuissa vanhoissa tehdaskiinteistössä kuten Manillatehtaalla ja Rettigin tehdaskiinteistössä sekä lukuisissa liike- ja toimistokiinteistöissä. Hänen energiansa, aktiivisuutensa ja luovuutensa on ulottunut kymmenien luottamustehtävien kautta kulttuurin ja liike-elämän eri alueille paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.
Palkinto myönnetään historian kunnioittamisesta, kauniin säästämisestä.
Muusikko Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto (s. 1976) on tullut tunnetuksi poikkeuksellisen monipuolisena muusikkona, joka on yhtä luonteva viulukonserttojen solistina, kapellimestarina, kamarimuusikkona, säveltäjänä, sovittajana, festivaalinjohtajana ja kansanmuusikkona kuin sirkuksessa tai teatterilavalla, jazzin tai elektronisen musiikin maailmassa – ja ottamassa kantaa luonnon tai oikeudenmukaisuuden puolesta.
Kolmivuotiaana aloitettu viulunsoiton opiskelu kuljetti Kuusiston Itä-Helsingin musiikkiopistosta Sibelius-Akatemian kautta Indianan yliopistoon ja toistaiseksi ainoana suomalaisena Sibelius-viulukilpailun voittoon vuonna 1995. Pekka Kuusiston koti on Pernajassa, mutta vahvan kansainvälisen uransa myötä hänen työpaikkanaan on lähes koko maailma. Vakituiset orkesterityöt ovat tällä hetkellä Oslossa, Baselissa, San Franciscossa, Bremenissä ja pian myös Helsingissä.
Klassinen repertoaari ulottuu barokista kokeellisimpaan nykymusiikkiin, ja hänen soittamiensa kantaesitysten lista on hengästyttävä. Viulun jousen rinnalle on nyttemmin noussut myös kapellimestarin tahtipuikko, ja Kuusisto nähdäänkin yhä useammin orkesterinjohtajana eri puolilla maailmaa.
Palkinto myönnetään viulun, puikon ja bittien mestarille, rajojen ravistelijalle.
Kemian tohtori Mirja Salkinoja-Salonen
Mirja Salkinoja-Salonen (s. 1940) on mittavan tieteellisen uran tehnyt mikrobiologian emeritaprofessori Helsingin yliopistosta. Hän tekee edelleen tutkimustyötä Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksella keskittyen anturitekniikan soveltamiseen rakennusten sisäilmaongelmien tutkimuksessa.
Uransa alkuaikoina Salkinoja-Salonen tutki synteettisten ja kloorattujen yhdisteiden hajoamista ja keskittyi lähinnä puunjalostuksessa käytettäviin sellua valkaiseviin aineisiin. Salkinoja-Salosen tutkimukset vaikuttivat keskeisesti siihen, että puuteollisuudessa luovuttiin myrkyllisen, vesistöjen pohjiin kertyvän kloorifenolin käytöstä sellun käsittelyssä.
1990-luvulta lähtien Mirja Salkinoja-Salonen on tutkinut kemikaalien yhteyttä rakentamis- ja asumisterveyteen. Maaleissa, liimoissa, desinfiointi- ja puhdistusaineissa sekä kosmetiikassa yleisesti käytetyt PHMB-yhdisteet ovat osoittautuneet haitallisiksi erityisesti hengitysilmassa. Salkinoja-Salosen tutkimukset ovat osoittaneet, että kun sisäilmaongelmia pyritään ehkäisemään ennalta tai hoitamaan kemikaaleilla, saadaan pahimmillaan aikaan myrkyllisiä yhdisteitä, jotka aiheuttavat pysyviä vaurioita ihmisen hermostoon ja immuunipuolustusjärjestelmään.
Tekninen, kemiallinen sekä mikrobiologinen tutkimus yhdistyvät Salkinoja-Salosen työssä poikkeuksellisella tavalla. Hän ei ole arastellut tuoda esiin tutkittua tietoa, vaikka se olisi poikennut elintarvike- ja rakennusteollisuuden tai maatalouden vallitsevista käytännöistä.
Salkinoja-Saloselle on myönnetty Aalto-yliopiston tekniikan kunniatohtorin arvonimi ja hänet kutsuttiin vuonna 2013 American Academy of Microbiologyn jäseneksi.
Palkinto myönnetään ilman, maan ja veden puhdistajalle, terveyden edistäjälle.
