Rakennuskustannusten kallistuminen ja korkotason nousu vähensivät selvästi valtion tukeman kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon aloituksia vuonna 2022. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) julkaiseman ARA-tuotanto 2022 -selvityksen mukaan korkotukilainaa myönnettiin 5 619 asunnon rakentamiseen, mikä on 37 % vähemmän kuin vuonna 2021.
Kohteista lähes puolet eli 2 620 asuntoa rakennetaan pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2022 aloitetuista uusista ARA-asunnoista 50 % on tavallisia vuokra-asuntoja, 22 % asumisoikeusasuntoja ja 28 % erityisryhmien asuntoja (mm. ikääntyneiden ja kehitysvammaisten asunnot sekä opiskelija-asunnot). Uusien ARA-asuntojen keskikoko oli 47 neliömetriä, kun se vuotta aiemmin oli 50 neliötä.
Myös vapaarahoitteinen rakentaminen väheni
Pitkään korkealla tasolla jatkunut asuntorakentaminen kääntyi laskuun loppuvuoden 2022 aikana. Kaikista Suomessa aloitetuista 39 000 asunnosta vapaarahoitteisia eli ilman valtion tukea rakennettuja oli noin 33 000. Määrä on 15 % vähemmän kuin vuonna 2021. ARA-tuotannon osuus Suomen uudistuotannosta oli 15 %, mikä on pienin osuus vuoden 2007 jälkeen.
Taustalla vaikea tarjoustilanne ja kustannusten nousu
ARA-tuotannon määrää vuonna 2022 pienensivät useat tekijät.
Ara-hankkeisiin saatiin rakentamisen korkeasuhdannetilanteessa heikosti urakkatarjouksia erityisesti pääkaupunkiseudulla. Rakennuskustannusten kallistuminen puolestaan vaikeutti ARA-hankkeiden hyväksymistä: hankkeita on jäänyt jumiin tai kilpailutettu uudelleen, neuvoteltu hinnasta urakoitsijan kanssa tai jääty odottamaan markkinatilanteen paranemista.
Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti energian hintaa ja kiihdytti inflaatiota, mikä vaikeutti rakennuttajien ja asuntoyhtiöiden tilannetta. Korkotason nousu loppuvuoden 2022 aikana puolestaan vaikeutti kohtuullisen vuokratason saavuttamista erityisesti lyhyen korkotuen ARA-tuotannossa.
Reaaliaikaista tietoa ARAn verkkosivuilta
ARAn vuosittain julkaisema ARA-tuotanto-selvitys sisältää kalenterivuoden keskeiset tilastot ARA-tuotannosta, rakentamisen kustannuksista ja alkuvuokrista. Tiedot on jaoteltu kohderyhmittäin ja alueittain. Mukana on myös taulukot erityisryhmien investointiavustuksesta ja tiedot ARA-tuotannon jakautumisesta asuntotyypeittäin ja huoneluvuin.
Vuosittaisen selvityksen lisäksi ARA tarjoaa myös reaaliaikaisia tilastoja ARA-asuntotuotannosta verkkosivuillaan. Kerran vuorokaudessa päivittyvä visuaalinen raportti sisältää ARAn uudistuotantoa koskevat rahoituspäätökset edeltävältä 12 kuukauden jaksolta.
Käyttösuunnitelma ohjaa ARA-asuntotuotantoa
ARA-tuotanto tarkoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa. Lainoituksen määrästä ja painotuksista päättää eduskunta vuosittain. Valtioneuvoston antaman käyttösuunnitelman mukaan valtaosa ARA-tuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Tukea voidaan kuitenkin erityistapauksissa antaa myös esimerkiksi väestöltään väheneville alueille, joille syntyy paljon uusia työpaikkoja, erityisryhmien asuntojen rakentamiseen tai kunnan asuntokannan sopeuttamiseen.
