Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen arvioi Suomen taloudelle nollakasvua vuoden 2024 ensimmäisessä suhdannekatsauksessa. Palkansaajien reaaliansiot kääntyvät nousuun, mikä helpottaa kotitalouksien tilannetta yhdessä laskevien korkojen ja inflaation kanssa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa, erityisesti miesvaltaisilla aloilla.
”Suomen talous on taantumassa, mutta loppuvuotta kohden helpottaa.” Näin arvioi Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen vuoden 2024 ensimmäisessä suhdannekatsauksessa. Vuosi 2023 päättyi Suomen talouden ollessa lievässä taantumassa. Alkuvuonna 2024 taloustilanne on vielä monella tapaa haasteellinen, mutta loppuvuonna talouden odotetaan kääntyvän jälleen pieneen kasvuun. Koko vuoden kasvuennusteprosentti on kuitenkin pyöreä nolla.
Työmarkkinatilanne vastatuulessa
Työttömyys on lähtenyt lievään nousuun vuonna 2023 ja nousun odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Kuitenkaan radikaalia työttömyyden kasvua ei ole luvassa. Työttömyyden nousu kohdistuu erityisesti miesvaltaisille aloille, kuten rakentamiseen ja teollisuuteen. Perinteisesti naisvaltaisilla aloilla, erityisesti hoiva-alalla työllisyystilanteen näkymät ovat positiiviset.
”Työmarkkinatilanne on ollut pitkään Suomen talouden valopilkku. Nyt työttömyys on kuitenkin kääntynyt nousuun ja odotamme, että nousu jatkuu vuonna 2024. Lamavuosien tasoista tai edes finanssikriisin jälkeistä työttömyystilannetta ei onneksi kuitenkaan ole näkyvissä, ennemminkin pientä heikkenemistä”, kertoo Mikkonen.
”Merkillepantavaa on, että työttömyys on iskenyt erityisesti miehiin. Talouden suhdannetilanne kohtelee tällä hetkellä hyvin eri tavalla miehiä ja naisia”, jatkaa Mikkonen.
Kotitalouksien ja asuntokaupan tilanne helpottuu
Suomen talousnäkymät ovat vaisut, mutta kotitalouksien tilanne näyttää lupaavammalta. Inflaatio on laskussa ja palkansaajien reaaliansiot ovat kääntyneet reiluun nousuun. Eläkeläisten ostovoima nousee vielä palkansaajia enemmän, sillä työeläkkeet nousivat vuoden alussa lähes 6 %. Myös ansiotulojen verotukseen on näillä näkymin tulossa huojennuksia tämän vuoden aikana, mikä parantaa kotitalouksien ostovoimaa entisestään.
Noin puolet suomalaisista kotitalouksista on velallisia, asuntolainaa on noin joka kolmannella kotitaloudella. Korkojen odotettavissa oleva lasku vaikuttaa siten suureen joukkoon suomalaisia. Lähikuukausina ollaan näillä näkymin jo tilanteessa, jossa asuntovelallisten korkokulut laskevat korontarkistuspäivänä. Korkojen lasku vaikuttaa positiivisesti myös asuntokauppaan. Pientä piristymistä on odotettavissa niin asuntokaupan kappalemääriin kuin asuntojen hintoihin.
Yritysten tilanne tukala
Yritysten näkymissä on paljon epävarmuutta. Yritysten luottamus on vahvasti miinuksella, mutta ilmassa on toivoa, että pohjat olisi jo nähty. Toimiala kuitenkin vaikuttaa paljon näkymiin. Rakennusala on ollut haasteissa jo pitkään, eivätkä näkymät vielä alkuvuonnakaan ole paremmat. Kuitenkin korkotason laskiessa myös rakennusalan näkymät alkavat hiljalleen kohentua, mutta edelleen alalla on edessä vaikeita aikoja. Teollisuus kärsii globaalin tilanteen heikkoudesta, esimerkiksi Ruotsin ja Saksan heikko taloustilanne vaikuttaa Suomen vientiin negatiivisesti. On kuitenkin jo merkkejä siitä, että teollisuusyritysten luottamuksessa pohjakosketus olisi euroalueella nähty. Myös yritysten konkurssien määrän odotetaan kasvavan alkuvuoden aikana.
Yritysten valonpilkahduksena voidaan pitää palvelusektoria, jolla on mennyt jo pitkään rakennus- ja teollisuusaloja paremmin. Vaikka näkymät palvelusektorillakin ovat vaisut, mitään suurta notkahdusta tuskin nähdään.
