Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on kasvanut, osoittaa Suomen Yrittäjien Opiskelijabarometri. – Työelämä on muuttunut ja yrittäjyyttä tuodaan enemmän esille uravaihtoehtona. Monilla alueilla korkeakoulut ovat aloittaneet aivan uudenlaista yrittäjyysyhteistyötä, koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Nyt 34 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2019 vastaava luku oli noin 31 prosenttia. Yrittäjänä jo opiskeluaikana toimivien opiskelijoiden osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan eli noin kolmessa prosentissa.
Yrittäjyyshalukkuudessa ei ole merkittävää eroa ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat haluavat yrittäjäksi keskimääräistä muita enemmän. Heillä myös yrittäjänä jo toimiminen on yleisempää kuin muilla.
Ruotsinkielisillä selvästi suurempi halu toimia yrittäjänä
Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa korostuvat palvelualojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden muita suuremmat luvut. Sukupuolen mukaisessa tarkastelussa korostuvat miesten vastaukset sekä yrittäjyyshalukkuudessa että yrittäjänä jo toimimisessa. Ruotsia tai muita kieliä äidinkielenään puhuvilla molemmat luvut ovat suurempia kuin suomenkielisillä. Peräti viisi prosenttia ruotsia tai muuta kieltä äidinkielenään puhuvista vastaajista ilmoitti toimivansa yrittäjänä, kun luku suomenkielisillä oli vain kaksi prosenttia.
– Vaikka yrittäjyyshalukkuus on kokonaisuutena kasvanut, on tarpeen huomioida erot eri vastaajaryhmissä. Jotta yrittäjyyshalukkuus edelleen lisääntyisi kaikissa ryhmissä, on kehitettävä yrittäjyyskasvatusta. On myös lisättävä yrittäjyyden ja opiskelun yhteensovittamisen mahdollisuuksia korkeakoulutuksessa, Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Taloudellisten riskien pelko esteenä
Suurimpia syitä yrittäjyyshalukkuuteen ovat mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä, mahdollisuus toteuttaa itseään ja työaikojen vapaus. Tärkeimpiä syitä sille, että opiskelija ei haluaisi työskennellä yrittäjänä, ovat yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit, yritysidean puute ja yrittäjän työmäärä.
– Onkin tärkeää monin tavoin vaikuttaa yrittäjyyden esteiden purkamiseen sekä luoda entistä myönteisempää mielikuvaa yrittäjyydestä, toteaa Vartiainen.
Käytännön esimerkkejä korkeakoulujen yrittäjyysyhteistyöstä ovat esimerkiksi yrittäjyyden professuurit useissa yliopistoissa, kuten Oulussa, Turussa ja Vaasassa. Osa on sopinut tiiviistä kumppanuustoiminnasta alueen Yrittäjien kanssa, esimerkiksi Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa ja Åbo Akademi Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa.
Näin kysyttiin:
- Opiskelijayrittäjyyttä ja yrittäjyyshalukkuutta selvittävät kysymykset olivat osa opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttamaa Opiskelijabarometria.
- Valtakunnallisen tiedonkeruun kohderyhmänä olivat kaikki Suomessa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevat, pois lukien Poliisiammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu.
- Sähköinen kyselylomake lähetettiin 9.2.–9.3.2022, tutkimuskutsua levittivät korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt.
- Vastaajia oli yhteensä 5023. Aineisto on painotettu sukupuolen, äidinkielen, korkeakoulusektorin ja tavoitetutkinnon tason mukaan.
