Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari vaatii hallitukselta välittömiä toimia ammattidieselin käyttöönottamiseksi. Helmikuussa linjattu valmistelu ammattidieselin käyttöönotosta on edelleen avoin, eikä ratkaisua poikkeuksellisen rajusta hintojen noususta kärsiville alan toimijoille ole saatu aikaiseksi. Tilanne on huolestuttava ja vaikuttaa merkittävästi Suomen kilpailukykyyn.
– EU-lainsäädäntö on antanut mahdollisuuden ammattidieselin käyttöönottoon ja käyttöönotto on enää yksin Suomen omissa käsissä. On kestämätöntä, että valmistelu kestää, sillä tilanne on kriittinen. Lasku toimialalle kasvaa jatkuvasti ja ratkaisu tilanteeseen on löydettävä viipymättä, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Dieselin hinnannousun taustatekijä on summa, joka on syntynyt maailmanmarkkinahinnan vaikutuksista, veropäätöksistä ja päästövähennyskeinoista.
– Suomessa valtaosa tavara- ja henkilöliikenteestä kulkee kumipyörillä, joten vaikutukset ovat massiivisia. Ammattidiesel on keino Suomalaisen kuljetusalan kilpailukyvyn säilyttämiseksi, sanoo Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.
Kuljetusala tarvitsee ammattidieselistä päätöksen heti
Petri Tarkkala, Tarkkalan Kuljetus Oy:stä kannattaa vahvasti ammattidieseliä. Hän toteaa ammattidieselin olevan tärkeä helpotus koko Suomen teollisuuden kilpailukyvylle, kuten myös kuluttajille alenevien kuljetuskustannusten muodossa. Varsinkaan raskaaseen liikenteeseen ei ole näköpiirissä lähivuosina sähköistymistä tai muita puhtaampia energiamuotoja. Todellisuudessa mennään vielä melko pitkään dieselillä raskaissa kuljetuksissa.
Euroopassa tuetaan kumipyöräkuljetuksia. Meillä tukitoimia ei juurikaan ole. Suomessa logistista tehokkuutta on tehostettu suuremmilla ajoneuvojen mitoilla ja massoilla. Vaikutus näkyy tiestön vähäisempänä kuormituksena ja pienempinä päästöinä tavaratonnille. Mutta yritysten kilpailukykyyn vaikutukset eivät yllä.
Liikennesektoriin kohdistuu myös kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, joiden saavuttamien edellyttää, että liikenneinfran kuntoon panostetaan. Infran korjausvelan kasvua on saatava taittumaan, mutta 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitustaso on riittämätön.
– Liikenteen infra on rapautunut, talvikunnossapidossa olisi parannettavaa, ja ne osaltaan nostavat kuluja sekä päästöjä. Kuljetusyritysten tulisi saada taloutensa kuntoon, jotta alalla olisi tulevaisuudessa mahdollista investoida esimerkiksi sähköistyvään kalustoon, toteaa Tarkkala.
