Älykkäät kylät -hankkeilla parannetaan kylien palveluja, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa. Varsinais-Suomessa tällaisia hankkeita on käynnissä kolme, ja kahta suunnitellaan parhaillaan. Loimaan älykkäät kylät -hankkeessa on mukana jo yli 30 yhdistystä.
EU:n maaseuturahoitusta on tarjolla älykkäiden kylien yhteisölliseen kehittämiseen. Älykkäillä kylillä tarkoitetaan maaseutualuiden yhteisöjä, jotka hyödyntävät innovatiivisia ratkaisuja ja paikallisia vahvuuksia kehittääkseen omaa muutoskestävyyttään. Älykkäät kylät kehittävät toimintaansa osallistavasti ja hyödyntävät erityisesti digitaalisia ratkaisuja pyrkiessään parantamaan oman alueensa taloudellista, sosiaalista tai ekologista tilaa.
Älykäs kylä -hankkeet ovat saaneet alkunsa Euroopan komission aloitteesta vuonna 2017. Älykkäisiin kyliin kohdennetulla hankerahoituksella halutaan tukea esimerkiksi digitalisaation, saavutettavuuden ja osaamisen kehittämistä. Rahoituksen avulla kannustetaan etsimään myös risteäviä polkuja maaseudun kehittämisen, aluekehityksen, tutkimuksen, liikenteen, energian ja digitaalisen politiikan välillä.
Varsinais-Suomessa Älykkäät kylät -hankkeita on tällä hetkellä käynnissä kolme: Loimaalla, Paraisilla ja Turunmaan saaristossa. Lisäksi Pöytyälle ja Kemiönsaarelle on myönnetty 5 000 euron valmistelurahat Älykäs kylä -hankkeiden suunnitteluun.
Loimaan älykkäät kylät oppivat yhdessä
Loimaan älykkäät kylät -hankkeessa panostetaan muun muassa viestintään, kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja varautumiseen. EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle on myöntänyt Leader Jokivarsikumppanit. Hankkeen kokonaiskustannus on 100 000 euroa ja se jatkuu vuoden 2026 kevääseen.
Hanketta hallinnoi Loimaan kaupunki ja koordinoi Eija Martti, jonka mukaan hankkeessa on mukana jo 31 yhdistystä ja valtavasti osaamista.
– Mukana on yhdistyksiä laidasta laitaan: Punainen risti, vapaapalokunta, kyläyhdistyksiä, eläkeläisyhdistyksiä ja kulttuuriyhdistyksiä, Martti listaa.
Hankkeen yhteistyökumppaneilla on paljon osaamista eri aloilta ja hankkeen kautta tietoja ja taitoja on saatu jaettua isommalle porukalle.
– Esimerkiksi ensiapu- ja alkusammutustaidot ovat maaseudulla tärkeitä, sillä avun saaminen kestää täällä kauemmin kuin kaupungissa.
Lisäksi hanke on järjestänyt koulutuksia muun muassa yhdistyslaista, tekoälyn käytöstä, tapahtumaturvallisuudesta ja kaupungin äänentoistolaitteiden käytöstä. Koulutukset ovat olleet vapaita ja maksuttomia kaikille. Kun koulutuksia on pidetty eri puolilla Loimaata, toimijat ovat samalla päässeet tutustumaan eri kyliin.
Kyläyhdistykset ja taloyhtiöt saivat tietoa varautumisesta
Hanke järjesti tammikuussa 2025 kaksi koulutusiltaa turvallisuudesta ja varautumisesta. Toinen oli suunnattu kyläyhdistyksille ja toinen taloyhtiöille.
– Taloyhtiöille suunnatussa koulutuksessa pohdittiin esimerkiksi varautumista sähkökatkoihin. Jos sähkökatko tulee, kaukolämpö todennäköisesti toimii, mutta taloyhtiön pitää olla varautunut pitämään pumput käynnissä aggregaatilla, Martti kertoo.
Koulutuksissa muistutettiin myös, että jokaisen tulisi itse varmistua siitä, että pärjää poikkeustilanteessa 72 tuntia ennen kuin apua saadaan muualta. Juomavettä tarvitaan vuorokaudessa kaksi litraa henkilöä kohden ja lisäksi vettä kannattaa olla varastoituna ruuanlaittoa ja peseytymistä varten.
Taloyhtiöiden koulutuksessa pohdittiin myös väestönsuojin käyttöä hätätilanteissa.
– Maaseudun omakotitaloissa asuvat ihmiset ovat yleensä varautuneet hyvin, mutta väestönsuojia on lähinnä kerrostaloissa.
Lisäksi hanke kerää yhteyshenkilöverkostoa häiriötilanteiden viestintää varten.
Kyläsuunnitelmat ja yhdistyssuunnitelmat työn alla
Hankkeessa kartoitetaan yhdistysten ja kylien toimintatavoitteita ja kehittämiskohteita kylä- ja yhdistyssuunnitelmiin. Hanke auttaa yhdistyksiä alkuun suunnitelmien tekemisessä.
– Yhdistysten toiminnan tavoitteet ja tarpeet eroavat paljon toisistaan, sillä mukana on hyvinkin pieniä yhdistyksiä ja toisaalta sellaisia kyläyhdistyksiä, joiden toiminta-alueena on jokin entinen kunta. Jokainen yhdistys tekee suunnitelmansa omista lähtökohdistaan. Suunnittelun saa alkuun, kun lähtee miettimään, miksi yhdistys on aikoinaan perustettu ja tehdäänkö nykyään sellaista työtä, joka edistää niitä tavoitteita.
Tavoitteena on koota suunnitelmien pohjalta koko Loimaan yhteinen älykkäät kylät-strategia, joka luo pohjaa yhdistystoiminnan ja yhdistysyhteistyön pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tavoitteena on tiivistää yhdistysten yhteistyötä sekä keskenään että kaupungin kanssa.
– Teimme yhdistysten kanssa yhteisosastoja rekry- ja harrastemessuille, mikä on yksi hyvä esimerkki yhdistysten välisestä yhteistyöstä, Martti kertoo.
Lisäksi yhteistyössä suunnitellaan esimerkiksi kaikille avointa turvallisuuspäivää ja pyöräilytapahtumaa.
EU:n maaseuturahoitusta myönnetään, jotta koko Suomi voisi hyvin. Rahoitus voi tarjota ratkaisuja juuri sinulle – olitpa sitten maaseudun asukas, viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, tai alueen kehittäjä. Maaseuturahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja paikalliset Leader-ryhmät, jotka myös neuvovat tuen hakemisessa.
