Mielen huoli -linja on palve­lu, joka on tarkoitettu käytettä­väksi jo varhaisessa vaiheessa oireilua.
Hyvät yritykset, kaupallinen yhteistyö

Kun huolehtiminen vie yöunetkin: Pihlajalinnan Mielen huoli -linja vastaa parissa minuutissa

Tämä maailmanaika on monel­la tavoin yksilön mielenterveyt­tä kuormittavaa: jo kaksi vuotta kestänyt koronapandemia, jo­ka on aiheuttanut niin huolta ja stressiä, yksinäisyyttä kuin pel­koakin, sekä taloudellisia vai­keuksia niin yrittäjille kuin hei­dän työntekijöilleenkin. Ja nyt viimeisempänä järkytyksenä meillä on sota Euroopassa ja sen aiheuttama epävarmuus tulevaisuudesta.

Yleisten syiden lisäksi mo­nilla on voinut kertyä kuormaa jo pidemmältä ajalta, arkipäi­väisemmistäkin huolista. Pelk­kä työn muutoskin voi aiheut­taa niin unettomuutta kuin sitä kautta monia mielen hyvinvoin­tia uhkaavia ongelmia.

Pihlajalinna on avannut ma­talan kynnyksen palvelun, joka tarjoaa nopeaa apua ahdista­vaan oloon.

− Mielen huoli -linja perus­tettiin työantajien huolehtiessa, miten voitaisiin ehkäistä työn­tekijöiden mielenterveyssyistä tapahtuvia sairauspoissaolo­ja ja eläköitymistä. Me haluam­me tällä palvelulla tukea ihmis­ten jaksamista ja ylläpitää työ­kykyä ja resilienssiä, sanoo pal­velupäällikkö Heidi Tanttu Pih­lajalinnan Mielen hyvinvoinnin palveluista.

Mielen huoli -linja on palve­lu, joka on tarkoitettu käytettä­väksi jo varhaisessa vaiheessa oireilua. Silloin hoitokin auttaa parhaiten. Ihminen säilyy työky­kyisenä, ja selvitään myös mah­dollisimman vähäisellä inhimil­lisellä kärsimyksellä.

− Ei tarvitse mennä työter­veyslääkärille, eikä tarvita lähe­tettä, vaan meidän linjalle voi tulla silloin, kun itse haluaa. Il­man että on tarvinnut perus­tella sen tarvetta kenellekään. Suuri etu palvelussamme on, ettei aikaa tarvitse odottaa: vastaamisessa on vain 1−2 mi­nuutin viive, Tanttu toteaa.

Puhelinpalvelu on auki aa­museitsemästä iltakuuteen. Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta voi tulla myös chattiin, jossa palvellaan klo 8−16 joka arkipäivä. Keskustelutukea pal­velussa antavat psykiatrisesti orientoituneet sairaanhoitajat.

Omat voimat käyttöön

Ihmiset tulevat keskustelemaan yleensä jossain jumitilantees­sa, mutta keskustelemalla ne jumit lähtevät sitten avautu­maan, Heidi Tanttu rohkaisee.

− Tarjoamme asiakkaallem­me työkaluja ja voimavaroja toi­mia hankalassa tilanteessa – tai vaikka vain sietää sitä tilannet­ta. Se voi olla esimerkiksi hanka­la asiakaspalvelutilanne, tai tun­teita, kuten pelkoa ja ahdistusta. Silloin harjoittelemme yhdessä sellaisia ahdistuksenhallintakei­noja, jotka toimivat juuri hänelle.

Jos Mielen huoli -linja kuu­luu yrityksen työterveyssopi­mukseen, yhtä asiaa – tai huol­ta – kohden saa 1−3 keskus­telua asiantuntijan kanssa. Toi­nen ja kolmas kerta voivat ol­la myös etukäteen sovittuja vi­deopuheluja.

− Useimmille nämä kerrat riittävät, mutta jos on kyse esi­merkiksi uupumuksesta, on sel­vää, ettei kolme kertaa ole tar­peeksi. Siinä tapauksessa meil­lä on tarjolla 10 kerran lyhytte­rapia, mikä on todettu hyvin vai­kuttavaksi, ja työkykyäkin nos­tattavaksi avuksi tiettyihin täs­mäongelmiin.

Mielen huolet ja unettomuus

Mielen huolet ja unettomuus muodostavat usein sellaisen vyyhdin, josta ei tiedä, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Työikäiset kärsivät useimmiten toiminnal­lisesta unettomuudesta, jolloin ihminen on jo ehtinyt huolestua unettomuudestaan ja ajautunut unettomuuden noidankehään.

Huolestuminen ylläpitää hai­tallista kierrettä, josta yksin voi olla vaikea pyristellä irti. Ihmiset kaipaavat tukea ja ohjausta, jot­ta he pääsisivät alkuun.

− Unettomuus on hyvin yleistä, mutta edelleenkin siitä puhutaan liian vähän. Sen vuoksi ihmiset sinnittelevät aivan liian pitkään ongelmiensa kanssa. Ei tiedetä, että apua on, ja että on muutakin apua kuin lääkkeet, sanoo Pihla­jalinnan Uniklinikan vastaava sai­raanhoitaja Veera Lange.

− Yli puolella unettomuuteen liittyy myös masennus- ja ahdis­tusoireilua. On selvää, että jos kärsii unettomuudesta, mielia­lakin voi laskea. On siis tärkeää, että unettomuutta hoidetaan, sillä unettomuutta hoitamalla myös masennus- ja ahdistusoi­reet lievenevät. Käytännössä ei ole väliä, mistä syystä ihminen ensin apua saa – pääasia on, et­tä hän alkaa saada apua.

Lange kehittää Uniklinikalle unettomuuden lääkkeettömän hoidon kokonaisuutta.

− Unilääkkeilläkin on paik­kansa, mutta jos hoidetaan vain lääkkeillä, ihminen on sil­loin yhden kortin varassa. Unet­tomuusoireen hoitamisen lisäk­si on tärkeää selvittää ja hoitaa myös unettomuuden varsinai­nen syy. Lääkkeettömillä mene­telmillä voidaan vaikuttaa unet­tomuutta ylläpitäviin tekijöihin, jolloin hoitotulokset ovat pysy­viä, hän painottaa.

Irti noidankehästä

Pihlajalinnan univalmennus on unettomuuden kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jossa pu­retaan unelle epäedullisia aja­tus- ja toimintamalleja, Veera Lange määrittelee.

− Univalmennuksessa käy­dään yhdessä läpi unettomuu­den hoidon portaat, jossa tär­keää on tietysti ensiksi unen­huolto. Sitä ei voi ohittaa, vaan ne asiat täytyy ensin käydä läpi: on huolehdittava muun muassa säännöllisestä vuorokausiryt­mistä. On myös erilaisia työkalu­ja, keinoja ja menetelmiä, joita voi kokeilla omassa arjessaan.

− Tärkein tapahtuu tapaa­misten välissä, jolloin ihmiset voivat harjoitella uusia rutiine­ja. Unettomuus hoidetaan päi­vällä. Se mitä me teemme päi­vällä, heijastuu uneen. On esi­merkiksi tärkeää, että ihmisillä olisi päivän aikaan taukoja, että vireystilaa saataisiin laskettua. Muuten yökin menee samalla mallilla, Lange varoittaa.

Samoin illan rauhallisilla ru­tiineilla saadaan aktivoitua pa­rasympaattista hermostoa, mi­kä rauhoittaa elimistön toimin­toja ja palauttaa sen toiminnan jälkeen tasapainotilaan.

Univalmennukseen työ­terveyshuollon kautta

Kun univalmennus kuuluu yri­tyksen työterveyshuollon sopi­mukseen, univalmentajan vas­taanotolle pääsee oman työter­veyshoitajan tai -lääkärin kaut­ta. Kaksi kuukautta kestävä val­mennus alkaa kartoituksella, jossa muun muassa poissulje­taan liitännäissairauksia.

− Alussa selvitetään ja kar­toitetaan unettomuuden syitä. Asiakas pitää unipäiväkirjaa, jot­ta tiedetään, miten hän nukkuu. Ja sen perusteella aletaan miet­tiä, mikä voisi juuri häntä auttaa. Kaikille ei sovi kaikki keinot, pi­tää etsiä yksilöllisiä keinoja.

Tavoite on, että ihmisen ym­märrys unesta syvenee, ja hän löytää uusia keinoja unetto­muuden hoitoon. Tärkeä tavoi­te on, että suhtautuminen unen ongelmaan muuttuu niin, ettei se enää hallitse elämää.

− Kun saa kokemuksen, et­tä tämä harjoitus auttoikin mi­nua, niin syntyy toivo, että lo­pulta ongelmasta on mahdol­lista päästä irti. Uniryhmämme ovat olleet varsin tehokkaita, sillä sieltä saa myös arvokasta vertaistukea. Silloin voi huoma­ta, että apua saa muistakin kei­noista kuin lääkkeistä, kertoo Veera Lange.