Tämä maailmanaika on monella tavoin yksilön mielenterveyttä kuormittavaa: jo kaksi vuotta kestänyt koronapandemia, joka on aiheuttanut niin huolta ja stressiä, yksinäisyyttä kuin pelkoakin, sekä taloudellisia vaikeuksia niin yrittäjille kuin heidän työntekijöilleenkin. Ja nyt viimeisempänä järkytyksenä meillä on sota Euroopassa ja sen aiheuttama epävarmuus tulevaisuudesta.
Yleisten syiden lisäksi monilla on voinut kertyä kuormaa jo pidemmältä ajalta, arkipäiväisemmistäkin huolista. Pelkkä työn muutoskin voi aiheuttaa niin unettomuutta kuin sitä kautta monia mielen hyvinvointia uhkaavia ongelmia.
Pihlajalinna on avannut matalan kynnyksen palvelun, joka tarjoaa nopeaa apua ahdistavaan oloon.
− Mielen huoli -linja perustettiin työantajien huolehtiessa, miten voitaisiin ehkäistä työntekijöiden mielenterveyssyistä tapahtuvia sairauspoissaoloja ja eläköitymistä. Me haluamme tällä palvelulla tukea ihmisten jaksamista ja ylläpitää työkykyä ja resilienssiä, sanoo palvelupäällikkö Heidi Tanttu Pihlajalinnan Mielen hyvinvoinnin palveluista.
Mielen huoli -linja on palvelu, joka on tarkoitettu käytettäväksi jo varhaisessa vaiheessa oireilua. Silloin hoitokin auttaa parhaiten. Ihminen säilyy työkykyisenä, ja selvitään myös mahdollisimman vähäisellä inhimillisellä kärsimyksellä.
− Ei tarvitse mennä työterveyslääkärille, eikä tarvita lähetettä, vaan meidän linjalle voi tulla silloin, kun itse haluaa. Ilman että on tarvinnut perustella sen tarvetta kenellekään. Suuri etu palvelussamme on, ettei aikaa tarvitse odottaa: vastaamisessa on vain 1−2 minuutin viive, Tanttu toteaa.
Puhelinpalvelu on auki aamuseitsemästä iltakuuteen. Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta voi tulla myös chattiin, jossa palvellaan klo 8−16 joka arkipäivä. Keskustelutukea palvelussa antavat psykiatrisesti orientoituneet sairaanhoitajat.
Omat voimat käyttöön
Ihmiset tulevat keskustelemaan yleensä jossain jumitilanteessa, mutta keskustelemalla ne jumit lähtevät sitten avautumaan, Heidi Tanttu rohkaisee.
− Tarjoamme asiakkaallemme työkaluja ja voimavaroja toimia hankalassa tilanteessa – tai vaikka vain sietää sitä tilannetta. Se voi olla esimerkiksi hankala asiakaspalvelutilanne, tai tunteita, kuten pelkoa ja ahdistusta. Silloin harjoittelemme yhdessä sellaisia ahdistuksenhallintakeinoja, jotka toimivat juuri hänelle.
Jos Mielen huoli -linja kuuluu yrityksen työterveyssopimukseen, yhtä asiaa – tai huolta – kohden saa 1−3 keskustelua asiantuntijan kanssa. Toinen ja kolmas kerta voivat olla myös etukäteen sovittuja videopuheluja.
− Useimmille nämä kerrat riittävät, mutta jos on kyse esimerkiksi uupumuksesta, on selvää, ettei kolme kertaa ole tarpeeksi. Siinä tapauksessa meillä on tarjolla 10 kerran lyhytterapia, mikä on todettu hyvin vaikuttavaksi, ja työkykyäkin nostattavaksi avuksi tiettyihin täsmäongelmiin.
Mielen huolet ja unettomuus
Mielen huolet ja unettomuus muodostavat usein sellaisen vyyhdin, josta ei tiedä, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Työikäiset kärsivät useimmiten toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin ihminen on jo ehtinyt huolestua unettomuudestaan ja ajautunut unettomuuden noidankehään.
Huolestuminen ylläpitää haitallista kierrettä, josta yksin voi olla vaikea pyristellä irti. Ihmiset kaipaavat tukea ja ohjausta, jotta he pääsisivät alkuun.
− Unettomuus on hyvin yleistä, mutta edelleenkin siitä puhutaan liian vähän. Sen vuoksi ihmiset sinnittelevät aivan liian pitkään ongelmiensa kanssa. Ei tiedetä, että apua on, ja että on muutakin apua kuin lääkkeet, sanoo Pihlajalinnan Uniklinikan vastaava sairaanhoitaja Veera Lange.
− Yli puolella unettomuuteen liittyy myös masennus- ja ahdistusoireilua. On selvää, että jos kärsii unettomuudesta, mielialakin voi laskea. On siis tärkeää, että unettomuutta hoidetaan, sillä unettomuutta hoitamalla myös masennus- ja ahdistusoireet lievenevät. Käytännössä ei ole väliä, mistä syystä ihminen ensin apua saa – pääasia on, että hän alkaa saada apua.
Lange kehittää Uniklinikalle unettomuuden lääkkeettömän hoidon kokonaisuutta.
− Unilääkkeilläkin on paikkansa, mutta jos hoidetaan vain lääkkeillä, ihminen on silloin yhden kortin varassa. Unettomuusoireen hoitamisen lisäksi on tärkeää selvittää ja hoitaa myös unettomuuden varsinainen syy. Lääkkeettömillä menetelmillä voidaan vaikuttaa unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin, jolloin hoitotulokset ovat pysyviä, hän painottaa.
Irti noidankehästä
Pihlajalinnan univalmennus on unettomuuden kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jossa puretaan unelle epäedullisia ajatus- ja toimintamalleja, Veera Lange määrittelee.
− Univalmennuksessa käydään yhdessä läpi unettomuuden hoidon portaat, jossa tärkeää on tietysti ensiksi unenhuolto. Sitä ei voi ohittaa, vaan ne asiat täytyy ensin käydä läpi: on huolehdittava muun muassa säännöllisestä vuorokausirytmistä. On myös erilaisia työkaluja, keinoja ja menetelmiä, joita voi kokeilla omassa arjessaan.
− Tärkein tapahtuu tapaamisten välissä, jolloin ihmiset voivat harjoitella uusia rutiineja. Unettomuus hoidetaan päivällä. Se mitä me teemme päivällä, heijastuu uneen. On esimerkiksi tärkeää, että ihmisillä olisi päivän aikaan taukoja, että vireystilaa saataisiin laskettua. Muuten yökin menee samalla mallilla, Lange varoittaa.
Samoin illan rauhallisilla rutiineilla saadaan aktivoitua parasympaattista hermostoa, mikä rauhoittaa elimistön toimintoja ja palauttaa sen toiminnan jälkeen tasapainotilaan.
Univalmennukseen työterveyshuollon kautta
Kun univalmennus kuuluu yrityksen työterveyshuollon sopimukseen, univalmentajan vastaanotolle pääsee oman työterveyshoitajan tai -lääkärin kautta. Kaksi kuukautta kestävä valmennus alkaa kartoituksella, jossa muun muassa poissuljetaan liitännäissairauksia.
− Alussa selvitetään ja kartoitetaan unettomuuden syitä. Asiakas pitää unipäiväkirjaa, jotta tiedetään, miten hän nukkuu. Ja sen perusteella aletaan miettiä, mikä voisi juuri häntä auttaa. Kaikille ei sovi kaikki keinot, pitää etsiä yksilöllisiä keinoja.
Tavoite on, että ihmisen ymmärrys unesta syvenee, ja hän löytää uusia keinoja unettomuuden hoitoon. Tärkeä tavoite on, että suhtautuminen unen ongelmaan muuttuu niin, ettei se enää hallitse elämää.
− Kun saa kokemuksen, että tämä harjoitus auttoikin minua, niin syntyy toivo, että lopulta ongelmasta on mahdollista päästä irti. Uniryhmämme ovat olleet varsin tehokkaita, sillä sieltä saa myös arvokasta vertaistukea. Silloin voi huomata, että apua saa muistakin keinoista kuin lääkkeistä, kertoo Veera Lange.
