Ilmastokestävän maatalouden keskiössä ovat maan kasvukunto, viljelyvarmuuden parantaminen, hiilensidonta ja vesienhallinta. Varsinais-Suomessa kehittämistyötä tekevät parhaillaan sekä eri organisaatiot laajalla yhteistyöllä että viljelijät tilatasolla. Tärkeää on hyödyntää tutkittua tietoa ja käytännössä hyviksi havaittuja toimenpiteitä, joissa huomioidaan paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet sekä taloudelliset ja ekologiset vaikutukset.
Varsinais-Suomessa on lähes viisi tuhatta maatilaa ja se on yksi maamme merkittävimmistä ja monipuolisimmista ruoantuotantoalueista. Suurin osa pelloista on kivennäismaata, jossa on paljon potentiaalia hiilen sitomiseen orgaanista eli eloperäistä ainesta maahan kerryttämällä. Alueelle tyypilliset savimaat tuovat oman erityispiirteensä työhön, kun taas turvemaita on alueella vähemmän. Maakunnassa on myös paljon sika- ja siipikarjatuotantoa sekä erikoiskasvien viljelyä.
Viljelijöiden vertaisoppiminen ja paikalliset kokeilut tärkeässä roolissa
Maatiloilla voidaan lisätä kestäviä toimintatapoja ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin eri keinoin. Yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole, vaan asiaa on tarkasteltava tilakohtaisesti ja muuttamalla viljelykäytäntöjä. Käytännön toimia ovat muun muassa maan sadontuottokyvyn parantaminen, monipuoliset kasvivalinnat ja eri kasvilajien viljelykierto sekä peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys. Hiilipelto-hankkeessa on perustettu kolme viljelijöiden pienryhmää, joissa on yhteensä mukana kolmekymmentä tilaa eri puolilta maakuntaa. Hiilipelto-porukka kokoaa yhteen viljelijöitä, tutkijoita ja muita asiantuntijoita jakamaan tietoa ja kokeilemaan paikallisesti sopivia keinoja yhdessä. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Valonia, ProAgria Länsi-Suomi ja MTK-Varsinais-Suomi ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö osana Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.
“Lähdimme mukaan seurantatilaksi, koska saamme tämän myötä lisää tietoa peltojen tilasta ja kasvukunnosta, mikä auttaa meitä kehittämään työtämme eteenpäin. Pienryhmään osallistuminen auttaa rikkomaan tilasokeutta ja lisää vuorovaikutusta toisten viljelijöiden kanssa. Maan kasvukunnon ja multavuuden parantaminen on meillä tärkeä osa viljelyä, koska sillä voidaan parantaa pellon tuottavuutta. Se on myös olennainen osa niin sanottua hiiliviljelyä”, kertoo Tuomas Uusitalo Koskella sijaitsevalta Aron tilalta, jossa harjoitetaan luonnonmukaista emolehmätuotantoa ja kasvinviljelyä.
Savijoen ja Paattistenjoen valuma-alueilla tarkastellaan luontopohjaisia vesienhallinnan menetelmiä
Pääosin Liedossa sijaitsevalla Savijoella tarkastellaan, miten maa- ja metsätalouden ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan sopeutua esimerkiksi valumavesiä viivyttämällä. Paattistenjoen valuma-alue toimii esimerkkikohteena maatalouden kuivuusriskien vähentämiseen eri toimijoiden yhteistyöllä ja ympäristön ekologinen tila huomioiden. Alueellisen työn vaikuttavuutta laajennetaan tuottamalla monistettava malli myös muille vastaaville kohteille. Paattistenjoen alueella työtä rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Savijoen pilottikohde on osa kansainvälistä RESIST-hanketta ja sitä rahoitetaan Euroopan Unionin Horisontti-ohjelmasta.
”Tulviin ja kuivuuteen varautumisessa on kiinnitettävä huomiota myös luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Pilottialueilla perehdytään luontopohjaisiin vesienhallinnan menetelmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kosteikot, kaksitasouomat, pohjapadot ja laskeutusaltaat, joista voi olla pidemmän päälle hyötyä myös taloudellisesti tai esimerkiksi virkistyskäyttöä ajatellen. Työtä tehdään yhdessä alueen viljelijöiden ja metsänomistajien kanssa, jotta he tunnistavat omat vaikuttamismahdollisuutensa ja voivat ottaa menetelmiä käyttöön”, kertoo ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä Valoniasta.
Ammattiopisto Livian Tuorlan alueelle rakentuu tulevien vuosien aikana avoin, vapaasti kierrettävä maatalouden vesistöpuisto, joka tarjoaa havainnollista tietoa vesienhallinnasta. Hiiliviljelyn ja kaksitasouomien ohella esiteltäviä toimia ovat esimerkiksi näytelohkot maanparannusaineille (esimerkiksi kipsikäsittely), agrometsälohko, kosteikko sekä lehmien ulkoilutarhan valumavesien hallinnan kehittäminen. Puisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa paitsi maaseutuyrittäjien, myös esimerkiksi ja opiskelijoiden tietoutta luonnosta, vesistöistä ja luontopohjaisista ratkaisuista.
Käytännön ratkaisuja viljelyvarmuuden ja satotason parantamiseksi -pellonpiennartilaisuus Tuorlassa 20.6.
Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipisteessä tiistaina 20.6. klo 13–16.30 järjestettävä pellonpiennartilaisuus tarjoaa kattavasti tietoa ja käytännön esimerkkejä ilmastokestävän maatalouden aiheista. Päivän aiheina on muun muassa:
- maan rakenne ja havainnointi, maanparannusaineet
- typensitoja- ja maanparannuskasvien taloudelliset vaikutukset
- peltohavaintoja monilajisten siemenseosten kerääjäkasvien koelohkoista ja kasvinsuojelusta
- nurmenviljelyn uudet mahdollisuudet markkinoilla
- täsmäviljely, datan keruu ja hyödyntäminen viljelyssä
- luontopohjaisia menetelmiä maatalouden kuivuusriskien ja tulvien hallintaan
