Turkulaisen isännöinti- ja kiinteistöhuoltoyhtiön toimitusjohtaja tuomittiin työsyrjinnästä 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Toimitusjohtaja oli purkanut teknisen isännöitsijän työsuhteen ainakin osin sen vuoksi, että työntekijä oli ilmoittanut yhteistoiminta-asiamiehelle työpaikan yhteistoiminnan laiminlyönneistä uutta työajan seurantajärjestelmää käyttöön otettaessa. Työnantaja tuomittiin myös maksamaan työntekijälle 800 euroa kärsimyskorvausta. Työntekijän oikeudenkäyntikuluja työnantaja joutui korvaamaan lähes 13 000 euroa.
Tapauksessa työntekijä oli esittänyt huolensa siitä, ettei uutta työajan seurantajärjestelmää ollut käsitelty työpaikalla yhteistoiminnassa. Työntekijä oli huomauttanut työnantajaa tästä toistuvasti ja päätynyt viimeinen tekemään laiminlyönneistä ilmoituksen yhteistoiminta-asiamiehelle. Samoihin aikoihin työntekijä oli ollut viikon vuosilomalla. Toimitusjohtaja oli tullut vuosilomasta oman kertomansa mukaan tietoiseksi vasta kuukauden jälkeen ja katsonut poissaolon olleen luvaton. Tällä perusteella työnantaja oli käsitellyt työsuhdetta purkautuneena. Työntekijä katsoi, että tällainen itsenäinen vuosiloman sijoittelu oli ollut työpaikalla käytäntönä ja että hän oli ilmoittanut asiasta palkanlaskentaan, jolloin vuosilomapalkan maksu oli suoritettu oikein.
Käräjäoikeus katsoi maaliskuussa 2022 antamassaan tuomiossa, että työnantajalla ei ole ollut oikeutta käsitellä työsuhdetta purkautuneena ja että ilmoitus yhteistoiminta-asiamiehelle on siinä määrin ajallisesti yhteydessä työsuhteen päättymiseen, että sillä on täytynyt olla vaikutusta työnantajan menettelyyn. Lisäksi oikeus katsoi, että päättämistilanteessa nauhoitettu keskustelu ja työnantajan käytös kyseisessä tilaisuudessa tukevat päätelmää. Oikeus myös katsoi, ettei kysymys ollut syyttäjän esittämällä tavalla ikäsyrjinnästä, vaikka työntekijältä olikin useaan otteeseen kyselty tämän eläköitymissuunnitelmia. Oikeus katsoi, että sinänsä painostava eläköitymissuunnitelmien kysely voi osoittaa työntekijän iän vaikutusta työnantajan toimiin, mutta tässä tapauksessa työnantajan henkilöstörakenne ja muut seikat eivät tukeneet syyttäjän ikäsyrjintäväitettä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen.
Työsuojelulakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että oikeuskäytännössä on vakiintunut tulkinta, jonka mukaan työntekijän perusteltu yhteydenotto valvovaan viranomaiseen ei saa johtaa työntekijän työsuhteen kannalta kielteisiin seurauksiin.
”On tärkeää, että työntekijät uskaltavat turvautua laillisiin oikeuksiinsa ilman pelkoa työnantajan vastatoimista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jos on tehnyt ilmoituksen viranomaiselle, ei voisi koskaan joutua irtisanomismenettelyn kohteeksi. Irtisanomiselle on kuitenkin aina oltava asiallinen ja lainmukainen peruste”, Eriksson korostaa.
Turun hovioikeuden tuomio 25.5.2023, R 22/738, tuomio ei ole lainvoimainen
