Neljä keskeistä elinkeinoelämän järjestöä on toimittanut tänään 21.11. aamulla kiireellisen toimenpidepyynnön kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:lle hyvinvointialueiden lainvastaisiksi arvioitujen suorahankintojen takia. Toimenpidepyynnön jättivät KKV:lle Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari.
– Hyvinvointialueet ovat alkaneet rikkoa hankintalakia systemaattisesti. Ne ostavat ensin minimaalisen osuuden monikunnallisesta jättiyhtiöstä, jolta sitten ostetaan tavaraa ja palveluita suoraan, ilman kilpailutusta. Olemme kehityskulusta todella huolissamme, kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen EK:sta sanoo.
Muodollisesti järjestöt vaativat toimenpidepyynnössään KKV:tä tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia tilatessaan Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palveluita ilman kilpailutusta. KKV:ta vaaditaan saattamaan sidosyksikköhankintojen laillisuus markkinaoikeuden tutkittavaksi.
Hankintalakia rikotaan yleisesti julkisissa hankinnoissa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyi Sarastian omistajaksi tammikuussa 2022 ostamalla siltä vain 0,04 prosentin omistusosuuden. Hyvinvointialueella ei ole hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiasta. Sarastialla on 286 omistajaa, joiden joukossa on kaupunkeja ja hyvinvointialueita eri puolilta Suomea (katso kartta). Peräti 269 omistajista omistaa alle prosentin Sarastiasta ja sen hallituksessa on 6 jäsentä. Sarastian liikevaihto vuonna 2021 oli 154 miljoonaa euroa.
Kysymys on järjestöjen mukaan laajemmasta rakenteellisesta kilpailuongelmasta, johon on saatava selvyys. Kyseessä on yleinen ja valtakunnallinen ilmiö.
– Sarastia on vain jäävuoren huippu. Sarastian tyyppisiä keinotekoisia järjestelyjä on Suomessa kymmeniä. Arviomme mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden kikkailu monopolisoi tukipalveluiden markkinaa yli 15 miljardin euron arvosta, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari.
Julkiselle sektorille rakennetaan uusia yhtiöitä ja heikennetään yksityisten toimintaedellytyksiä tai tukahdutetaan niitä
Yli 2000 kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiötä ovat valtaamassa yksityisten pesula-, catering-, ict- ja kiinteistöpalveluyritysten markkinoita ja heikentämässä yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. Julkisen sektorin omistamien yhtiöiden toiminnan laajuus selviää esimerkiksi tästä raportista.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta. Kiire on usein esitetty kilpailutuksen sivuuttamisen syyksi. Hyvinvointialueet perustava laki tuli voimaan heinäkuussa 2021. Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan kiireellä ei kuitenkaan voi perustella pysyvää markkinoiden tukahduttamista.
– Sote-uudistuksessa on vakava valuvika, joka on korjattava mitä pikemmin. Uudistus ei saa johtaa julkisiin monopoleihin ja vanhojen toimintamallien säilyttämiseen, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
– Toimivan markkinatalouden perusperiaatteena on, että julkiset hankinnat kilpailutetaan. Se on veronmaksajan ja kustannustehokkaiden julkisten palvelujen tuottamisen ehto, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.
