Nopeasti muuttunut toimintaympäristö vaatii Suomen huoltovarmuuden aiempaa kokonaisvaltaisempaa tarkastelua ja toimintamallin kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa huoltovarmuusselonteossa linjataan huoltovarmuuden pitkän tähtäimen kehittämisestä ja tavoitteista. Selonteon tärkeimmät kehityskohteet liittyvät huoltovarmuuden taloudellisiin resursseihin, sääntelyyn, osaamisen varmistamiseen sekä yhteistyön tiivistämiseen.
Valtioneuvoston ensimmäisessä huoltovarmuusselonteossa 15.9.2022 määritellään huoltovarmuuden kehittämisen keskeiset tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Selonteon tavoitteena on käsitellä huoltovarmuutta strategisena kokonaisuutena, yksittäisten ja operatiivisten huoltovarmuuskysymysten sijaan. Huoltovarmuusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan huoltovarmuuden riittävä taso osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
– Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ilmastonmuutos ja Suomen NATO-hakemus ovat muuttaneet Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilannetta ja toimintaympäristöä. Näiden isojen muutosten keskellä on tärkeää tarkastella huoltovarmuuden isoa kuvaa. Jo koronapandemian aikana huomasimme, että kokonaiskuva Suomen huoltovarmuuden tilanteesta tulee päivittää ja aloitteestani päätettiin käynnistää valtioneuvoston ensimmäisen huoltovarmuusselonteon valmistelu. Selonteko valmistuu erinomaiseen aikaan, huoltovarmuusasioista vastaava ja selonteon valmistelua seuranneen parlamentaarisen ryhmän puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sanoo.
Huoltovarmuuden turvaaminen vaatii taloudellisia resursseja ja osaamista
Huoltovarmuuden kustannuksia katetaan valtion talousarvion ulkopuolella toimivasta huoltovarmuusrahastosta. Huoltovarmuusselonteossa esitetään, että huoltovarmuusrahasto säilytetään budjetin ulkopuolisena, nopeana ja joustavana huoltovarmuuden kannalta kriittisten hankkeiden rahoittajana. Rahaston tulee pystyä vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin.
Huoltovarmuuden kannalta kriittinen osaaminen ja sen turvaaminen pitää määritellä nykyistä selkeämmin. Lisäksi käynnistetään huoltovarmuussääntelyn ajantasaistamistyö.
Ministeriöt vastaavat hallinnonalansa varautumisesta − yhteistyötä eri toimijoiden välillä tiivistettävä
Jokainen ministeriö vastaa edelleen oman hallinnonalansa varautumisesta. Ministeriöt vastaavat myös omalle vastuualueelleen kuuluvista, normaalin ajan huoltovarmuustoiminnoista. Niitä ei tule jatkossakaan lähtökohtaisesti rahoittaa huoltovarmuusrahastosta. Sekä eri sektoreiden välistä että kansainvälistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa tulee tiivistää entisestään.
Suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän vahvuus on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tiivis yhteistyö, jonka toimivuus ja kehittäminen on turvattava jatkossakin.
Selonteko tulee päivittää säännöllisin väliajoin parlamentaarisen keskustelun jatkamiseksi
Huoltovarmuuselontekoa ehdotetaan päivitettäväksi säännöllisin väliajoin. Näin varmistetaan parlamentaarisen keskustelun jatkuminen huoltovarmuusasioissa.
– Osana selontekoa käyty parlamentaarinen keskustelu on ollut tärkeää. Myös rauhallisempina aikoina meidän tulee huolehtia siitä, että huoltovarmuus pysyy politiikan agendalla, ministeri Haatainen sanoo.
Selonteon eduskuntakäsittelyn jälkeen aloitetaan huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen uudistaminen. Huoltovarmuuslainsäädännön muutostarpeiden arvioinnin aikataulu määritellään erikseen. Työssä hyödynnetään myös huoltovarmuusselonteon lausuntokierrokselta ja sidosryhmiltä saatua laajaa palautetta huoltovarmuuden sektorikohtaisten toimenpiteiden kehittämistarpeista. Selontekoluonnos oli lausuntokierroksella kesä−elokuussa 2022. Lausuntoja annettiin lähes sata.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesvalmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä sekä poikkihallinnollinen johtoryhmä.
