Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Tilannetta helpottaisi mahdollisimman hyvä kestokyky taantumaa vastaan sekä dynaaminen talous, joka pääsee nousuun kiinni heti, kun mahdollista. Nämä eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä Suomen vahvuuksia, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.
– Investointien lykkääntyminen osoittaa mielestäni sen, että selvästikään hyviä projekteja ei ole, sillä ne toteutettaisiin vähän korkeammankin koron ympäristössä. Nyt suunniteltujen investointien kannattavuus ei ehkä ole riittävän hyvä suhteessa riskeihin, jotta niitä vietäisiin eteenpäin. Investoimiskynnys ja riskinottohalu kasvavat korkotason laskiessa, mutta Suomen ongelmana on, että investointeja ei ole ollut tarpeeksi parempinakaan aikoina. Taustalla voi olla syvempiä haasteita, kuten väestön ikääntyminen ja muut Suomen talouden tulevaisuuden rakenteelliset ongelmat.
Suomalaisyritykset Euroopan haavoittuvimpien joukossa
Suomen talous on pienentynyt vuoden 2022 viimeisestä vuosineljänneksestä lähtien. Viime vuoden talouskasvu jäi negatiiviseksi. Myös vienti supistui vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä edelleen viiden prosentin vauhtia edellisvuodesta. Länsimaiden – eli Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden – talouskasvu on hidastunut, ja yksi heijastus tästä on Suomen viennin vähentyminen.
– Globaalin laskusuhdanteen aikana ei auta, vaikka taloutemme olisi miten kilpailukykyinen. Tällä hetkellä kuitenkin Suomessa näyttää olevan Euroopan keskuspankin yritysrahoitustutkimuksen mukaan eniten taloudellisesti haavoittuvaisia yrityksiä Itävallan jälkeen. Yritysten liiketoiminnan odotukset ovat heikohkot, tuloskehitys on laskusuunnassa ja velkaantumisaste korkea tai nousussa, Kotamäki sanoo.
Loppuvuodesta voidaan tosin nähdä jo uuden kasvun alkua, Kotamäki arvioi. Ensimmäiset tiedot tavara- ja palveluviennin kehityksestä tänä vuonna kertovat odotusten muuttuneen hieman optimistisemmiksi – vaikkakin taso on edelleen matala – mikä antaa viitteitä käännöksestä parempaan. Oman lovensa vuoden talouskehitykseen jättävät työmarkkinaerimielisyydet.
– Vaikutuksen suuruusluokka on vielä tuntematon emmekä tiedä, kuinka riitaisuudet lopulta ratkeavat. Syksyllä edessä on palkkaneuvottelukierros. Lisäksi Suomen houkuttelevuus investointikohteena tulee vähenemään, mikä on harmillista erityisesti siksi, että Suomi tarvitsisi huomattavasti enemmän sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja kuin tänne on virrannut viime vuosien aikana.
Finnveran rahoituskysely: Investoinnit odottavat ensimmäistä koronlaskua
Tulevina kuukausina yritysten tarve hakea rahoitusta on vaimeaa. Tämä käy ilmi kyselystä, johon vastasi 57 suoraan yritysrajapinnassa työskentelevää Finnveran rahoitusammattilaista. Arvio yritysten rahoitustarpeesta on aavistuksen korkeammalla kuin vuosi sitten, mutta selvästi alempana kuin koronapandemian aikana, jolloin yritysten käyttöpääomarahoituksen tarve kasvoi merkittävästi. Nytkin yritykset kysyvät käyttöpääomarahoitusta ja varautuvat tulevaisuuteen esimerkiksi kysymällä hieman välitöntä tarvetta suurempia luotollisia tilejä.
– Kyselyn mukaan yritykset hakevat nyt kassaansa puskuria. Investointeja on peruttu tai lykätty, ja ylivoimaisesti tärkein syy on kustannustaso, jonka mainitsi 55 prosenttia vastaajista. Kustannustason nousu pitää sisällään korkotason nousuun liittyvät kustannuspaineet. Myös yleisen epävarmuuden lisääntyminen nähtiin tärkeänä syynä investointien lykkäämiseen. Avovastauksissa todettiin, että investoinnit odottavat nyt EKP:n ensimmäistä koronlaskua, jonka jälkeen tilanteen odotetaan purkautuvan nopeastikin.
Toimialoista kysyntänäkymien arvioidaan jälleen olevan positiivisimpia teollisuudessa, joskin sen osuus on hieman laskenut. Erityisesti kaupan toimialan näkymät ovat parantuneet, ja myös odotukset palvelujen osalta ovat kohtalaisella tasolla.
Kyselyssä nousivat esille myös muun muassa alueelliset erot talouden näkymissä. Esimerkiksi Lapissa, varsinkin matkailualalla mutta myös kaivos- ja metsäsektorilla, menee tällä hetkellä varsin hyvin. Turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet esiin, ja saattavat lisätä investointiaktiviteettia pohjoisessa.
