Valtion menoja rajoittavaan budjettikehykseen on sitouduttava ja velkaura on käännettävä laskuun, esittää Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on huolissaan siitä, ettei menokehykselle ole osoitettu kansallisia pitkän aikavälin tavoitteita, vaan sen sijaan keskitytään lähinnä vuotuisiin talousarvioihin. Myös sote-uudistuksen myötä syntyvien uusien hyvinvointialueiden menojen kontrollointi tulee pian ratkaista.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle julkaistiin tänään virtuaalitilaisuudessa Helsingissä. Julkaisussa pohditaan tutkimukseen perustuvia keinoja mm. velkaantumisen lopettamiseksi, työvoiman riittävyyden varmistamiseksi, osaamistason nostamiseksi, investointien lisäämiseksi sekä vihreän siirtymän varmistamiseksi.
Etlan suositukset lyhyesti:
- On laadittava kokonaisvaltainen ja kannustimia sisältävä Suomi-strategia talouskasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi.
- Työmarkkinoille tarvitaan kannustimia, kuten ansiosidonnaisen keston puolitus, työtulovähennyksen korotus, päivähoitomaksujen alennus, kotihoidon tuen keston lyhentäminen ja korkeimman marginaaliveron alentaminen.
- Osaamisen lisäämiseksi tarvitaan kannustimia, kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen, lukukausimaksut ja mahdollisuus opintolainojen armahdukseen sekä aikuiskoulutusjärjestelmässä toinen samantasoinen koulutus asetettava maksulliseksi.
- Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi tarvitaan määräaikainen tuloverotuksen kevennys maahan muuttaville ulkomaalaisille asiantuntijoille sekä maahantulon lupaprosessien keventäminen.
- Investointien vauhdittamiseksi tarvitaan parlamentaarisen t&k-tavoitteen toimeenpano niin, että yrityksille suunnattava tuki nousee OECD-maiden keskitasolle. Suorat tuet kohdennettava suurille yrityksille ja verotuet pk-sektorille.
- Vihreään siirtymään tarvitaan hiilipäästöjen hinnoittelun tehostamista. Se tapahtuisi laajentamalla päästökauppaa ja vähentämällä fossiilisten polttoaineiden ja hiilipäästöjä kasvattavan maankäytön tukia.
- Energiakriisin tulonjakovaikutuksia tulee lieventää vain väliaikaisilla tuilla, jotka eivät heikennä kannusteita vihreään siirtymään ja energiansäästöön.
- On sitouduttava valtion menokehyksen noudattamiseen ja kehys on johdettava pitkän tähtäimen velkatavoitteesta.
- On tehtävä menosopeutus valtiovarainministeriön valmisteilla olevan menokartoituksen pohjalta.
- Ei veronkiristyksiä, koska ne hidastavat talouskasvua.
Tästä syystä velasta tulossa yhä vaarallisempaa
Suomi on ulkoisille sokeille altis ja kestävyysvajeesta kärsivä kansantalous, jolloin on välttämätöntä pyrkiä hillitsemään julkisen talouden velkaantumista. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan kokonaisvaltaista ja kannustavaa “Suomi-strategiaa” kasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtion menokehystä on uudistettava ja Suomen finanssipolitiikka on selkeämmin ankkuroitava velkakestävyyden turvaamiseen. Tulevan hallituksen on määritettävä, millä keinoin jatkossa voidaan tehdä poikkeamia kehyksiin.
– Suomen talouspolitiikassa on tehtävä käsijarrukäännös. Viimeiseen 14 vuoteen ei ole ollut lainkaan talouskasvua, mutta julkinen velka jokaista suomalaista kohti on kaksinkertaistunut. Nyt korot ovat alkaneet nousta eikä velkaantumista vieläkään hillitä, näin emme voi jatkaa. On mahdotonta esittää täysin uusia keinoja, mitä ei olisi 14 vuoteen esitetty. Ehdotamme siksi monia vanhoja tuttujakin lääkkeitä, joita ei ole pantu toimeen. Näihin kuuluvat työnteon kannustavuuden, investointien ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, osaamistason nostaminen ja vihreän siirtymän nopeuttaminen, luettelee Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Tänään julkaistussa ”Muistioita tulevalle hallitukselle” -koosteessa Etla esittää konkreettisia, tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia, joilla velkaantumista saadaan hillittyä ja talouskasvua kiihdytettyä.
Etlan ehdottamia uudistuksia ongelmien ratkaisemiseksi esitetään kuudessa eri kokonaisuudessa: 1) kannustimet, 2) koulutus ja osaaminen, 3) maahanmuutto, 4) investoinnit, 5) vihreä siirtymä ja 6) finanssipolitiikan säännöt.
Kaikkien ei kannata ottaa työtä vastaan – samalla työvoimapula
Kasvu edellyttää näkymää osaavasta työvoimasta, mutta myös työvoiman riittävyydestä on pidettävä huolta. Viime vuonna työttömyysloukussa eli tilanteessa, jossa henkilön ei kannata rahallisesti ottaa työtä vastaan, oli 136 500 henkeä.
– Vaikka työllisyysluvut ovat kohentuneet, on Suomessa edelleen suuri työttömien joukko. Palkkojen jyrkkä marginaaliverotus yhdessä tulonsiirtojärjestelmän kanssa luo kannustinongelmia laaja-alaisesti työmarkkinoille. Kannustimien parantaminen on kuitenkin tehtävä kohdennetusti, jotta toimet ovat kustannustehokkaita, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Työperäinen maahanmuutto vahvistaa myös kotimaista osaamista
Väestön ikääntyminen luo erityistä painetta työmarkkinoille ja se lisää maahanmuuton merkitystä Suomen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä. Ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäystä kestävyysvajeen hillitseminen on entistä haasteellisempaa. Siksi on pyrittävä lisäämään myös Suomen houkuttelevuutta ulkomaisille osaajille.
– Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaaminen lisää innovaatiotoimintaa sekä kiihdyttää talouskasvua. Osaava ulkomainen työvoima ei tutkimusten perusteella syrjäytä kotimaista osaamista vaan lisää sitä. Lupaprosessia on jatkossa sujuvoitettava ja Suomen houkuttelevuutta lisättävä, esimerkiksi verotuksen keinoin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen vaatii lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista. Etlan tutkijat suosittavat muistiossa myös määräaikaista tuloverotuksen kevennystä kaikille maahan muuttaville ulkomaisille asiantuntijoille ja tutkimus- ja kehitystyöhön tuleville.
“Muistioita tulevalle hallitukselle” on kokonaisuudessaan luettavissa Etlan nettisivuilla: etla.fi/julkaisut
Kangasharju, Aki – Kauhanen, Antti – Koski, Heli – Kuusela, Olli-Pekka – Kuusi, Tero – Maczulskij, Terhi – Puonti, Päivi – Valkonen, Tarmo: Muistioita tulevalle hallitukselle (Etla Muistio 114).
