Mitä suomalaiselle työvoimalle kuuluu vuonna 2023?
Uutiset

Enemmistö suomalaisista on kokenut työuupumuksen oireita, osoittaa Adecco Groupin tuore työelämätutkimus – mitä suomalaiselle työvoimalle kuuluu vuonna 2023?

Adecco Group on julkaissut neljännen globaalin Global Workforce of the Future Report 2023 -työelämätutkimuksensa lokakuussa 2023. Työelämätutkimuksessa on selvitetty, miten 30 000 eri toimialoilla ja rooleissa työskentelevää työntekijää 23 maassa suhtautuu työelämän megatrendeihin, tekoälyyn ja työhyvinvointiin. Suomi on mukana tutkimuksessa.

Mitä suomalaiselle työvoimalle kuuluu vuonna 2023?

  • Jopa 58 % suomalaisesta työvoimasta kertoo kärsineensä työuupumuksen oireista. 53 % vastaajista kokee, että työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu yrityksen johdon tai lähiesihenkilön vastuulle.
  • Vain 31 % suomalaisista työntekijöistä kertoo työnantajansa kannustavan vuosiloman pitämiseen.
  • 85 % päällikkötasolla työskentelevistä henkilöistä on tyytyväisiä palkkatasoonsa – työntekijöillä, joilla ei ole esihenkilövastuuta, tyytyväisyys tippuu 45 prosenttiin.
  • Vain 6 % suomalaisista työntekijöistä pelkää menettävänsä työn tekoälyn vuoksi – 75 % suomalaisesta työvoimasta uskoo käyttävänsä tekoälyä kahdesta kymmeneen vuoden sisällä.

”Adecco Groupin tutkimustulos antaa työantajayrityksille työkaluja tulevaisuuden menestymisen varmistamiseksi. Tutkimus kertoo, mitä suomalaisessa työelämässä tapahtuu juuri nyt ja mihin yritysten on hyvä varautua tulevaisuudessa”, kertoo Suvi Onkamo-Häkkinen, Adecco Finland Oy:n toimitusjohtaja ja jatkaa: ” Panostaminen työyhteisön hyvinvointiin, jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja sisäisen urakehityksen mahdollistamiseen sekä tasa-arvoiseen palkkausjärjestelmään ovat keskeisiä tekijöitä tulevaisuuden työelämää rakennettaessa.”

TYÖHYVINVOINTI

Burnoutin uhka leijuu suomalaisessa työelämässä

Työuupumus asettaa suomalaisille työmarkkinoille uhkakuvia. Jopa 58 % tutkimukseen osallistuneista suomalaisista työntekijöistä on kärsinyt työuupumuksesta, ja 45 % burnoutin kärsineistä työntekijöistä pelkää työuupumuksen uusiutuvan – liiallinen työkuorma, esihenkilöiden tai johdon tuen puute sekä kollegoiden irtisanomisisista johtuva vastuun kasvaminen ovat työuupumisen juurisyitä. Tutkimuksen mukaan erityisesti 18–24- sekä 25–34-vuotiaat ovat alttiita työuupumukselle.

Työelämätutkimus osoittaa, että työuupumus uhkaa suomalaista työvoimaa roolista riippumatta; 60 % johtajista ja 76 % päälliköistä kertoo kärsineensä työuupumuksen oireista. Työuupumuslukemat ovat korkeita myös työntekijöillä, joilla ei ole esihenkilövastuuta (56 %). Merkillepantavaa on, että tutkimuksen mukaan 61 % suomalaisista pitää vuosilomaa, mutta vain 31 % kertoo työantajansa kannustavan loman pitämiseen. Johtamisen merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä korostuu työntekijöiden vastauksissa – yli puolet (53 %) vastaajista kokee, että työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu yrityksen johdon tai lähiesihenkilön vastuulle.

Suvi Onkamo-Häkkinen toteaa, että Adeccolla henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen on keskeinen teema yrityksen toiminnassa. ”Adeccon Suomen maayhtiössä on jo useamman vuoden ajan ollut käytössä hyvinvointipaketti, johon kuuluvat muun muassa ylimääräiset palkalliset vapaapäivät koko henkilöstölle, lisävapaat elämän muutostilanteissa sekä mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja työn joustavaan järjestämiseen hybridityön kautta,” Onkamo-Häkkinen selventää.

Mikä saa työntekijät sitoutumaan työnantajayritykseen?

Suomalaiset työntekijät eivät ole aikeissa vaihtaa työpaikkaa seuraavan vuoden aikana – vain 23 % suomalaisvastaajista etsii aktiivisesti uutta työtä. Siinä missä palkka on tärkein syy uuden työn hakemiselle, ei palkkataso yksistään riitä työntekijäviihtyvyyden takaamiseen. Tämän vuoden tutkimuksessa on havaittavissa, että työntekijöiden viihtymistä työssä edistävät erityisesti kollegat, työn tuoma vakaus, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen.

Tutkimus antaa mielenkiintoisen näkökulman palkkakeskusteluun. Tutkimuksen perusteella palkkaansa tyytyväisiä on 58 % suomalaisista, mutta eroavaisuuksia on eri ammattiryhmien välillä. Tyytyväisimpiä ovat kokeneet johtajat ja päälliköt – johtajista 85 % on tyytyväisiä työnantajayrityksensä tarjoamaan palkkaan, päällikkötasolla työskentelevistä (64 %). Vähiten tyytyväisiä ovat työntekijät, joilla ei ole esihenkilövastuuta – tällaisissa rooleissa tyytyväisyys tippuu 45 prosenttiin.

TEKOÄLY

Tekoälyyn suhtaudutaan positiivisesti

Suomalaiset suhtautuvat kaiken kaikkiaan positiivisesti tekoälyn käyttöön. Tekoälyn arvioidaan auttavan esimerkiksi rutiininomaisten ja paljon toistoa vaativien työtehtävien suorittamisessa ja tiedon etsimisessä – 51 % työntekijöistä toteaa, että tekoälyn hyödyntäminen rutiinitöissä vapauttaa aikaa strategiseen työhön. 

51 % suomalaisista käyttää jo tekoälyä työssään ja 75 % uskoo käyttävänsä tekoälyä seuraavien 10 vuoden sisällä – valkokaulustyöntekijöistä jopa 82 % uskoo tekoälyn käytön yleistyvän työvälineenä lähivuosina. Ennen kaikkea älykkään teknologian parissa työskentelevillä tekoäly on jo käytössä oleva työkalu: 77 % alan työntekijöistä hyödyntää vähintään satunnaisesti tekoälyä työtehtävissään.

Suomalaiset haluavat kehittää osaamistaan

Teknologiset harppaukset tulevat muokkaamaan ja poistamaan työpaikkoja tulevaisuudessa, mikä ei näytä pelottavan suomalaista työvoimaa: vain 6 % suomalaisista työntekijöistä pelkää menettävänsä työn tekoälyn vuoksi. Lisäksi 53 % työntekijöistä uskoo, että heidän tietonsa ja osaamisensa on siirrettävissä muille toimialoille. Yli puolet (51 %) suomalaisesta työvoimasta kokee, että tekoälyn hallitseminen tulee laventamaan heidän uramahdollisuuksiaan, tosin vain 26 % vastaajista kertoo nykyisen työnantajayrityksen tarjoavan ohjeistusta tekoälyn käyttämiseen.

Suomalaiset haluavat panostaa osaamiseensa. Kaiken kaikkiaan 60 % työntekijöistä aikoo panostaa tulevaisuudessa enemmän oman osaamisensa kehittämiseen. Tämä avaa työnantajayrityksille mahdollisuuden lisätä työhyvinvointia ja motivaatiota – jatkuva panostaminen henkilöstön osaamisen kehittämiseen lisää motivaatiota ja sitoutuneisuutta. Kuitenkin 46 % työntekijöistä kokee, että työnantajayritys panostaa työntekijöiden osaamisen kehittämiseen esimerkiksi erillisen koulutuksen kautta.

Loppusanat:

Tutkimus antaa yrityksille konkreettista tietoa siitä, miten suomalainen työvoima suhtautuu työelämän megatrendeihin ja miten yritysten tulee toimia varmistaakseen menestyksensä nyt ja tulevaisuudessa. Työelämätutkimuksemme perusteella erityisesti yritysten tulee panostaa työyhteisön hyvinvointiin, jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja sisäisen urakehityksen mahdollistamiseen sekä tasa-arvoiseen palkkausjärjestelmään.