Elintarviketeollisuusliiton jäsenet pettyneitä sopimusneuvotteluihin. Erityisen pettyneitä olivat yritykset, jotka valmistavat pitkälle jalostettuja ja monia eri raaka-aineita sisältäviä tuotteita. Kooltaan suuremmat yritykset pärjäsivät neuvotteluissa paremmin, kun taas pienillä ja keskisuurilla yrityksillä oli haasteita päästä edes neuvottelemaan. Kuva: Pixabay.
Uutiset

Elintarviketeollisuusliitto: Sopimusneuvottelut eivät ratkaisseet ruoka-alan kustannuskriisiä

Päivittäistavarakauppa ja foodservice-tukkukauppa avasivat keväällä neuvottelut kesken sopimuskauden joidenkin elintarvikeyritysten kanssa. Elintarviketeollisuusliiton jäsenkyselyn mukaan neuvottelut jäivät puolitiehen. Sopimusneuvotteluja käytiin pääosin tuotteista, joiden pääraaka-aine on suoraan peräisin alkutuotannosta. Elintarviketeollisuusliitto pitää huolestuttavana, että kustannuskriisin vakavuuteen ei vastattu neuvottelupöydissä riittävällä tasolla.

Elintarviketeollisuus on kauttaaltaan vakavassa kannattavuuskriisissä: kustannukset ovat nousseet kaikissa ruoka- ja juomayrityksissä. Paitsi alkutuotannon myös muiden panosten tuoma kustannuskriisi vaikuttaa niin ikään pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden valmistukseen. Siksi näissäkin tuotteissa on suuri tarve sopimusneuvotteluille.

– Elintarvikeyritysten ja niiden asiakkaiden käsitykset tilanteen vakavuudesta eroavat toisistaan merkittävästi. Kustannuskriisin laajuuteen, kestoon ja kiireellisyyteen ei vastattu neuvottelupöydissä riittävällä tasolla, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail kuvaa.

Julkiset hankintayksiköt eivät suostuneet neuvottelemaan sopimuksia uudelleen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Suurin osa neuvotteluista jäi puolitiehen, sopimuskulttuuria kehitettävä

Tuoteryhmätarkastelun perusteella suurimmalla osalla elintarvikeyrityksistä neuvottelut jäivät puolitiehen tai niitä ei saatu edes käyntiin. Erityisen pettyneitä neuvotteluihin olivat yritykset, jotka valmistavat pitkälle jalostettuja ja monia eri raaka-aineita sisältäviä tuotteita. Kooltaan suuremmat yritykset pärjäsivät neuvotteluissa paremmin, kun taas pienillä ja keskisuurilla yrityksillä oli haasteita päästä edes neuvottelemaan.

– Elintarvikeyritykset kokevat tarvetta kehittää sopimuskulttuuria. Suurin yksittäinen ratkaisu elintarviketeollisuuden mukaan olisi päivittäistavarakaupan tarjousjaksojen jättöajan lyhentäminen ja mahdollisuus tehdä hinnantarkistuksia kesken sopimusjakson perustelluista syistä, Ismail kertoo.

Elintarvikemarkkinat vaativat laaja-alaista tarkastelua ja kehittämistä

Toimivat elintarvikemarkkinat edellyttävät sopimusrakenteiden kehittämisen lisäksi muutosta elintarvikemarkkinalakiin sekä ruokamarkkinoiden kilpailun toimivuuden laaja-alaista tarkastelua.

Elintarviketeollisuusliitto ehdottaa seuraavia toimenpiteitä elintarvikemarkkinoiden toimivuuden kehittämiseksi:

  • Yhteisen, faktatietoon perustuvan tilannekuvan jakaminen säännöllisesti osapuolten kesken.
  • Mahdollinen lainsäädäntömuutos elintarvikemarkkinalakiin koskien sopimusneuvottelujen käynnistämisen joustavuutta.
  • Elintarvikemarkkinoiden sopimuskulttuurin kehittäminen erityisesti lyhentämällä päivittäistavarakaupan tarjousten jättöaikoja sekä jakamalla kysyntätietoa ketjussa tavarantoimittajille ja alkutuotannon toimijoille.

Elintarviketeollisuusliitto edustaa ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa. Vahvistamme alan liiketoiminnan edellytyksiä ja rakennamme Suomeen kilpailukykyistä toimintaympäristöä yritysten kannattavalle kasvulle. Toimintamme piiriin kuuluvat noin 600 yritystä kattavat lähes koko elintarviketeollisuuden tuotannon Suomesta.

Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Sen liikevaihto on 11,4 miljardia euroa. Ala työllistää 38 000 henkeä. Koko ruokaketju työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti noin 340 000 henkeä eli 13 prosenttia työllisestä työvoimasta. Elintarvikeviennin arvo on 1,8 miljardia euroa ja tuonnin 4,8 miljardia euroa.