Vuodesta 2022 piti tulla toinen perättäinen nopean talouskasvun vuosi. Euroopan keskuspankki arvioi vielä joulukuussa optimistisesti inflaation olevan 3,2 prosenttia tänä vuonna. Toisin kävi, ja Euroopassa syttyi sota, inflaatio-ongelma muuttui pysyvämmäksi ja talouden kasvuennusteista tippui puolet pois. Inflaatio syö kuluttamista ja yritysten investointeja, ja vaikuttaa suoraan tai välillisesti moniin toimialoihin teollisuudesta palvelualoihin. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki listaa ilmiöt, joihin kuluttajien ja yritysten on varauduttava.
Inflaatio on kiistatta täällä – kuluttajien ostovoima laskee
Keskuspankit ovat vaivihkaa tiputtaneet sanan ”väliaikainen” pois inflaatiosta puhuessaan. Yhdysvalloissa toukokuun lukema oli 8,6 prosenttia. Euroalueen maiden välillä inflaatio vaihtelee paljon: Virossa toukokuun inflaatio oli yli 20 prosenttia, Suomessa noin 7 prosenttia ja euroalueella keskimäärin noin 8 prosenttia.
– Suomen talouden kilpailukyvylle on eduksi, että inflaatiomme on euroalueella matalimpien joukossa. Kuluttajien elämään inflaatio tuo kuitenkin ikävää epävarmuutta ja ostovoima laskee. Hinnat nousevat, mutta palkat eivät ehdi nousta yhtä nopeasti. Ansiotaso nousee arviolta vajaalla 3 prosentilla, kun inflaation odotetaan Suomessa jylläävän noin 6 prosentilla, Kotamäki sanoo.
Inflaatio vaikuttaa myös tulonjakoon.
– Paljon autoilevilla bensatankillisen maksaa aikaisempaa huomattavasti enemmän. Pilven hopeareunus on se, että öljyn korkea hinta ohjaa yhteiskuntia tehokkaasti kohti vähäpäästöisyyttä. Valitettavasti muutos, varsinkaan suuri ja rakenteellinen, ei yleensä tapahdu kivutta.
Inflaatiota vastaan taistellaan rahapolitiikan kiristyksillä – yritysten investoinnit vaarassa
Euroopan keskuspankki (EKP) on jo linjannut osto-ohjelmiensa lopetuksista, minkä lisäksi heinäkuussa ohjauskorko nousee. Yhdysvalloissa ohjauskorkoa on jo nostettu 1,5‒1,75 prosenttiin.
Rahapolitiikan kiristäminen tarkoittaa korkotason nousua. Näin keskuspankki pyrkii taistelemaan inflaatiota vastaan kokonaiskysyntää vähentämällä. Kuluttajilta kuluu aikaisempaa suurempi osa tuloistaan korkomenoihin. Myös yritysten investointihalukkuus vähenee korkotason noustessa.
– Paljon on puhuttu mattinykäsmäisestä pehmeästä laskeutumisesta. Se tarkoittaa, että rahapolitiikkaa pystyttäisiin kiristämään ilman, että talous ajautuu taantumaan. Rahapolitiikan kiristys tarkoittaa, että ihmiset kuluttavat ja yritykset investoivat vähemmän. Tämä ei yleisesti ottaen tiedä hyvää yritysten liiketoiminnalle.
Toimialoista teollisuus on kärsinyt inflaatiosta kustannuspaineiden ja erityisesti raaka-aineiden saatavuuspulan kautta. Kulutuksen vähentyminen puolestaan voi iskeä koronan kurittamiin palvelualoihin, jotka ovat juuri päässeet takaisin jaloilleen.
– Harva toimija on suojassa inflaatiolta, koska vaikutukset tulevat eri kautta: yleisen kustannusten nousun kautta, globaalin kysynnän alenemisesta ja korkojen noususta. Voittajia tässä tilanteessa ovat esimerkiksi energian- ja raaka-aineiden tuottajat.
Velkaiset maat tulevat kohtaamaan ongelmia
Rahapolitiikan kiristyminen tarkoittaa myös valtioiden velkakirjojen korkotason nousua. Tämä on erityinen ongelma velkaantuneissa kansantalouksissa, joilla kasvava osa budjetista menee korkojen maksuun. Korkotason noustessa riskimaita ovat muiden muassa Italia ja Kreikka.
– Velkaantuneet maat ovat tyypillisesti poliittiselta järjestelmältään hauraita – siksi ne ovat velkaantuneita. Niiden on myös vaikea korjata julkisen talouden epätasapaino, jonka vuoksi ne ovat nyt riskiryhmä.
Suomen osalta välitöntä riskiä ei ole, mutta pidemmällä aikavälillä olisi Suomessakin turvallisempaa elää matalamman kuin korkeamman julkisen velan ympäristössä.
Sota Ukrainassa jatkuu, yritysten varauduttava pitkittyvään kriisiin
Inhimillisen kärsimyksen ohella Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla on ollut mittavia taloudellisia vaikutuksia. Öljyn, muun energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet sekä epävarmuuden että Venäjän keskeisen markkina-aseman takia.
– Venäjä on kansantaloutena Pohjoismaiden yhteenlaskettua tuotantoa pienempi, mutta raaka-aineiden tuottajana se on edelleen suurvalta. Lisäksi Ukraina ja Venäjä ovat yhdessä merkittävä maatalousmahteja ja yhteenlaskettuna vievät jopa neljänneksen maailman vehnästä. Sodan takia vehnän toimitusketju on vaurioitunut, mikä tarkoittaa hinnannousua ja pahimmillaan jopa nälänhätää joillakin alueilla.
Suomen vienti Venäjälle oli viime vuonna 4 miljardin euron luokkaa. Nyttemmin vienti on romahtanut.
– Nähtäväksi jää, kuinka Venäjällä toimivat yritykset pystyvät löytämään uusia markkinoita ja selviytymään tilanteesta. Yritysten olisikin syytä varautua siihen, ettei tilanne tule normalisoitumaan vielä pitkään aikaan.
Kaiken tämän seurauksena pörssikurssit sukeltavat
Tämän vuoden aikana esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on laskenut noin 16 prosentilla. Myös äärimmäisen spekulatiivisten kryptovaluuttojen arvostukset ovat romahtaneet.
– Pörssin alamäestä ei pidä liikaa huolestua. Rahoitusmarkkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat nousut ja laskut. Tilanne muuttuu huolestuttavaksi siinä vaiheessa, kun rahoitusjärjestelmän vakaus alkaa horjua ja valtio joutuu puuttumaan peliin. Toivottavasti tätä ei tulla lähiaikoina näkemään. Valitettavasti laskumarkkinassa ikävien yllätysten todennäköisyys kasvaa.
– Nyt päällämme oleva laskumarkkina on hyvä stressitesti Euroopan pankki- ja rahoitusjärjestelmän kestävyydelle, Kotamäki sanoo.
