Danske Bank arvioi asuntomarkkinoiden vilkastuneen loppuvuonna. Markkinakorkojen Danske Bank ennakoi puolittuvan seuraavan kahden vuoden aikana. Keskiverrolle tänä vuonna ensiasunnon ostaneelle korkojen lasku pienentäisi lainanhoitokuluja yli 300 euroa kuussa.
Danske Bank on laskenut hieman ennustettaan asuntojen hintojen noususta ensi vuodelle. Perusskenaariossa pankki ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat Suomessa ensi vuonna 2,0 prosenttia (aiempi ennuste +2,5 %). Mikäli taantuma osoittautuu odotettua pidemmäksi, jää myös asuntomarkkinan kehitys ennusteesta.
”Ennustamme, että asuntomarkkina toipuu ensi vuonna. Toipuminen ei kuitenkaan ole tasaista tai yhtä nopeaa kuin vielä syksyllä ennustimme. Kuluttajat hyötyvät laskevista koroista ja talttuneesta inflaatiosta, mutta vastapainona ovat kuluttajien kasvavat huolet työllisyydestä”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Tänä vuonna Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen halventuvan 6,0 prosenttia. Taustalla on nousseiden korkojen ja korkean inflaation heikentämä asuntomarkkina.
”Ensiasunnonostajien vapautus varainsiirtoverosta poistuu vuodenvaihteessa, mikä vilkastuttaa asuntokauppaa loppuvuonna 2023. Olosuhteet asuntokaupan vilkastumiselle paranevat keväällä 2024, jolloin asuntolainojen viitekorkojen ennustetaan laskevan ja varainsiirtovero on uudella, alemmalla tasolla. Asuntokauppa käy keväisin yleensä vilkkaammin, ja patoutunut kysyntä voisi lähteä tuolloin liikkeelle”, sanoo Kuoppamäki.
Vuonna 2025 Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen nousevan 3,0 prosenttia. Danske Bankin ennusteen mukaan markkinakorot noin puolittuvat seuraavan kahden vuoden aikana.
Tänä vuonna tyypillinen Danske Bankista nostettu ensiasuntolaina oli kooltaan noin 185 000 euroa. Jos tällaisen asuntolainan korko laskee kaksi prosenttiyksikköä, jää ensiasunnon ostajan tilille hieman yli 300 euroa enemmän kuussa.
”Asuntomarkkinalla on patoutunutta kysyntää, ja korkojen lasku auttaa sitä purkautumaan”, sanoo Kuoppamäki.
Kuoppamäen mukaan asuntojen kysyntää lisää etenkin suurimmissa kaupungeissa myös väestönkasvu, jota siivittää ennätyskorkeaksi kasvava nettomaahanmuutto.
Asuntotuotanto kohmeessa
Vaisu kysyntä, kohonneet rakennuskustannukset ja kohonnut korkotaso ovat sysänneet asuntorakentamisen huomattavaan matalasuhdanteeseen, joka kestää koko ensi vuoden ajan.
”Myymättömien uusien asuntojen varanto nousee tilapäisesti, mikä painaa hintatasoa ja vähentää kannusteita lisärakentamiseen. Patoutuneen kysynnän purkautuminen lisää uudistuotannon tarvetta 2024 jälkipuoliskolla, mutta lupahakemuksiin ja muihin rakentamisen prosesseihin kuluvan ajan vuoksi asuntotuotanto vilkastuu merkittävästi vasta 2025 aikana”, sanoo Kuoppamäki.
Uudisasuntokaupassa tilanne näkyy kuluttajalle erilaisina tarjouksina. Rakennusyhtiöt vauhdittavat kauppaa esimerkiksi vastikevapailla kuukausilla ja arvokkaillakin kaupantekijäisillä.
