Maailman ja Suomen taloutta hallitsee epävarmuus siitä, onko edessä edelleen kiihtyvä inflaatio vai taantuma – vai molemmat. Toistaiseksi muuta euroaluetta hitaampi inflaatio on ollut Suomen etu kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta. Suomen talouden suhdanteissa viennin muutokset näyttelevät suurta roolia. Koska Suomen vienti reagoi viiveellä maailmantalouden liikkeisiin, globaalin epävarmuuden kovin vaikutus kotimaiseen vientiin on vasta edessä.
Suomen vuoden 2021 viennin arvolla mitattuna tiputus voisi olla jopa 4‒5 miljardia euroa noin 100 miljardin euron kokonaisviennistä. Kerrannaisvaikutuksineen tiputus olisi vieläkin suurempi, arvioi pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Suomi on avoin talous, jossa viennin rooli on suuri
Samoin on tapana sanoa, että Suomen vienti reagoi viiveellä maailmantalouden muutoksiin. Tilastollinen malli osoittaa, että näin todella myös on. Yksinkertaistaen voi laskea, että keskimäärin maailman talouskasvun 1 prosenttiyksikön muutos saa aikaan noin 2‒3 prosenttiyksikön muutoksen Suomen viennissä.
OECD arvioi kesäkuun ennusteessaan, että maailman talouskasvu tulee tänä vuonna alenemaan noin 1,5 prosenttiyksiköllä joulukuun arviosta. Tilastojen valossa tämä tarkoittaisi Suomen viennissä noin 4 prosentin tiputusta, joka realisoituisi tulevien neljän‒viiden vuosineljänneksen aikana.
– Suomen vienti oli vuonna 2021 hieman alle 100 miljardia euroa, joten kyseisen vuoden hintatasossa puhuttaisiin kokonaisuudessaan 4‒5 miljardin euron tiputuksesta viennissä. Luku ei ole vähäpätöinen, ja on myös huomioitava, että varsinkin suuret vientiyritykset hyödyntävät suomalaisia alihankkijoita liiketoiminnassaan, jolloin lopulliset kerrannaisvaikutukset kansantalouteen olisivat vielä suuremmat, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.
– Analyysi ei myöskään huomioi erikseen Suomen ja Venäjän aiemmin läheistä kauppasuhdetta, joka on sittemmin Venäjän hyökkäyssodan myötä kaventunut murto-osaan entisestä. Tämä huomioiden voidaan todeta, että yhteys maailmantalouden ja Suomen viennin välillä on pikemminkin maltillinen arvio kuin yläkanttiin, Kotamäki sanoo.
Joko inflaatiossa nähtiin käänne?
Suomen inflaatio edelleen euromaiden alhaisimpia. Jyrkästi noussut ja odotettua sitkeämmäksi osoittautunut inflaatio herätti torkkuvat keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan. Kotamäen mukaan keskuspankkien reaktio tuli myöhässä, vaikkakin ymmärrettävästi. Alkuun näytti siltä, että inflaatio voisi sulaa pois kuin itsestään.
Keskuspankkien koronnostojen ja toimien taloudellinen lopputulos riippuu paljon siitä, pystyykö keskuspankki voittamaan inflaation ilman talouden luisumista taantumaan. Yhdysvalloissa inflaatio hidastui heinäkuussa hieman edellisestä huipusta, joka herätti toiveita inflaation taittumisesta. Suomessa heinäkuun inflaatio pysyi kesäkuun tasolla 7,8 prosentissa.
– Vielä on mahdotonta sanoa, onko kyse käänteestä. Tiedossa on vasta yksi “yllättävän” matala luku Yhdysvalloista. Olennaisempi kysymys onkin, alkaako inflaatio noin puolen vuoden sisällä hidastua merkittävästi vai jääkö se pysyvämmin korkealle tasolle, Kotamäki sanoo.
Toistaiseksi muuta euroaluetta hitaampi inflaatio on hyvä asia Suomen kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta. Jos palkat nousevat inflaatiota nopeammin, lisää se nimellistä ostovoimaa ja aiheuttaa inflaatiopaineita, jolloin haitallisen inflaatio-palkka-kierteen riski on todellinen.
– Rahapoliittisen kiristyksen taustalla on inflaation hillintä kokonaiskysyntää vähentäen. Korkotason nousu vähentää kotitalouksien kulutusta, kun velallisille jää vähemmän rahaa käytettäväksi lainalyhennysten maksun jälkeen. Toisaalta yritykset ovat aiempaa haluttomampia investoimaan, kun rahoituskustannukset nousevat.
Työllisyyskehitys poikkeuksellisen positiivista
Mauri Kotamäen mukaan nykytilanteen tekee poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi se, että inflaation jyllätessä, talouskasvun hidastuessa ja kuluttajain luottamuksen ollessa pohjalukemissa työmarkkinoilla menee paremmin kuin aikoihin.
– Ilmiö ei ole pelkästään suomalainen. Euroalueen keskimääräinen työllisyyskehitys on ollut yhtä hyvää kuin Suomessa. Koronakriisin alun jälkeen työmarkkinat ovat olleet jopa hieman ylikuumentuneessa tilassa.
Monissa maissa nouseva työllisyysaste antaa viitettä sille, että työmarkkinoiden positiivista virettä on ajanut ennen kaikkea hyvä kansainvälinen talouskehitys.
– Tietyssä mielessä kauan keskustelussa olleille työmarkkinoiden rakenneuudistuksille ei ole ollut välitöntä tarvetta. Toisaalta hyvä kansainvälinen suhdanne ei kestä ikuisesti. Suhdanteen kylmetessä talouden sopeutumiskyky nousee tärkeään asemaan, Kotamäki sanoo.
Lue lisää: Rahoitus & Talous -katsaus
