Omistajanvaihdos
Jos ei lähdetä ajoissa liikkeelle valmistelemaan omistajanvaihdosta, niin käteen voi jäädä voimansa menettänyt yritys, joka ei tahdo kelvata kenellekään. Yrityksen arvonmääritys ei ole prosessina vaikea, mutta usein yrittäjälle on vaikea hyväksyä sen lopputulosta, sanovat Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä (vas.) ja Jouni Silvast Suomen Metsäkeskuksesta.
Uutiset

Puutoimiala kaipaa kipeästi uusia yrittäjiä – omistajanvaihdos edessä yli 1000 alan yrityksellä

Suomen metsäkeskus on käynnistänyt yhdessä Puuteollisuus ry:n kanssa puutuotealan yrityksille suunnatun Omistajanvaihdoksella kasvua puutuotealalle -hankkeen. Tavoitteena on vauhdittaa ikääntyneen toimialan yritysten omistajanvaihdoksia. Samalla haetaan toimialan yrityksille kasvua ja tuottavuutta. Yrittäjien Omistajanvaihdosviikkoa vietetään 31.10. – 4.11.2022.

Torstaina 3.11.2022 klo 10.00-12.00 Omistajanvaihdosfoorumin studiossa:

Anneli Komi, Mika Haavisto, Jouni Silvast, Janne Liias sekä yritysten edustajat. Tallenteet Timo Ripatti, Suomen Sahayrittäjät ry.

  • 10. 00 Tervetulosanat ja johdatus aiheeseen, Mika Haavisto
  • 10. 15 Omistajanvaihdos toimialan näkökulmasta, yleinen ratkaisu toimialakohtaisen omistajanvaihdoksen edistämiseen (video)
  • 10. 45 Puualan yritykset omistajanvaihdoksen edessä, miten hanke heitä auttaa? Janne Liias & Jouni Silvast, OKAPUU –hanke
  • 11.00 Suomen Sahayrittäjät ry omistajanvaihdosta edistämässä, puheenjohtaja Timo Ripatti (video)
  • 11.10 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos, Arto Korvenranta, Korvenranta Oy
  • 11.30 Kokemuksia yrityskaupasta, Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy
  • 11.50 Yhteenveto, Anneli Komi ja Mika Haavisto
  • 12.00 Lähetys päättyy

Tilaisuutta voi seurata suorana tai tallenteena:

https://ov-foorumi.fi/event/vauhtia-omistajanvaihdoksiin-toimialakohtaisesti-ov-studio/

Omistajanvaihdoksia edessä yli 1000 puualan yrityksellä

– Puutoimialalla toimii noin 2500 yritystä, joista useilla sadoilla yrityksillä olisi omistajanvaihdos seuraavan viiden vuoden aikana. Puolet näistä on yksinyrittäjiä, jotka toimivat usein verkottuneesti. Riskinä on, että toteutumaton omistajanvaihdos voi vaarantaa koko verkoston toiminnan. Hanke on ajankohtainen ja toimenpiteillä on kiire tai muuten menetetään toimialan kasvun potentiaalia lyhyessä ajassa todella paljon, muistuttaa Jouni Silvast Suomen Metsäkeskuksesta. Hän on OKAPUU-hankkeen vetäjä.

Omistajanvaihdos pitää sisällään yritysten ostamisen ja myymisen perheen ulkopuolelle sekä myös perheen sisäiset sukupolvenvaihdokset. Puutuoteteollisuuteen kuuluu saha- ja puulevyteollisuus, rakennus- ja puusepänteollisuus sekä puutalo- ja huonekaluteollisuus. Puutuoteteollisuus työllistää noin 25 500 henkilöä ja sen liikevaihto on yhteensä noin 10 miljardia euroa.

– Toimialan yritysten heikko tuottavuus saattaa olla seurausta esimerkiksi pienten yritysten omistajien väsymisestä ja loppuun palamisesta. Kun yrittäjän omalla jaksamisella on pienissä yrityksissä erittäin suuri merkitys yrityksen menestykselle, hankkeessa yrittäjän jaksamista edesautetaan vertaistuen ja verkostojen avulla. Tavoitteena on, että mahdollisimman monessa toimialan yrityksessä omistajanvaihdos olisi mahdollinen ja yritys löytäisi jatkajan.

Omistajavaihdos parantaa tutkitusti yrityksen elinkelpoisuutta ja parantaa sen myötä sen kykyä työllistää, parantaa yrittäjien työhyvinvointia sekä vahvistaa sijaintipaikkojen aluetalouksia.

Suomen Yrittäjät: Omistajanvaihdoksesta uusi alku kasvuhakuiselle yritykselle

Suomen Yrittäjien projektipäällikön Mika Haavisto pitää omistajavaihdoksia edistävää hanketta merkittävänä siksi, että puutuotealalla yrittäjäkunta on keskimäärin 55 vuotta eli yli viisi vuotta vanhempaa kuin muu yrittäjäkunta.

Kun lähes kaikki aikovat luopua yrittäjyydestään seuraavaan kymmenen vuoden aikana, ikääntymisestä johtuvaa omistajanvaihdostarvetta on todella paljon. Puutuotealan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä yrityksiä.

Kun ennen jatkaja löytyi perhepiiristä tai yritys lopetettiin, nyt yritysten myyntejä ulkopuolisille tapahtuu enemmän kuin sukupolvenvaihdoksia. Pienen, erityisesti yhden hengen yrityksen haasteena on se, että yritys ja yrittäjä on niin kun yhtä samaa erottamatonta kokonaisuutta. Yritys pitäisi saada irti siitä persoonasta, mikä helpottaisi arvonmäärittelyä ja omistajanvaihdosta.

Yrittäjän tulisi pitää huolta yrityksensä tulevaisuudesta ja investoinneista

Tavoitteena on, että Suomeenkin saataisiin lisää keskikokoisia kasvuyrityksiä, mitä omistajanvaihdos usein edistää.

– Omistajanvaihdoksesta voi tulla uusi myönteinen alku kasvuhaluiselle yritykselle. Kun puutuotealan yrityksiä on paljon maakunnissa ja haja-asutusalueille, niiden jatkamisella on myös suuri aluetaloudellinen merkitys, muistuttaa Haavisto.

– Yksinyrittäjät tekevät usein sen virheen, että ryhdytään himmailemaan, eikä pidetä huolta tulevaisuudesta, investoinneista ja yrityksen kannattavaisuudesta. Kun voimat hiipuivat, pitää alkaa ajoissa katsella, löytyisikö yritykselle uutta vireää omistajuutta.

On vääjäämätöntä, että yritykset ja niiden liikeideat vanhenevat joskus käsiin

– Tiettyä osaamista ei tarvita tai se käy vanhanaikaiseksi. Jos yritys elää asiakkaansa tarpeiden äärellä ja ymmärtää kehittyä asiakkaiden tarpeiden mukaan, siitä voi tulla kasvuyritys. Kun puhutaan siitä, että tarvitaan uusia yrityksiä ja startuppeja, myös olemassa olevien yritysten kasvattamisessa on valtava potentiaali, Haavisto sanoo.

– Yrittäjäkin pitäisi miettiä sitä, haluaako rakentaa yritystään arvokkaammaksi, joka edistää ja helpottaa edessä olevaa omistajanvaihdosta. Hyvän, kehittyvän yrityksen parissa työskenteleminen vähentää myös työuupumusta. Pienen yrityksen haasteena on myös hallitustyöskentelyn kehittäminen siten, että otetaan mukaan perheyrityksessä myös ulkopuolisia.

Keskeistä omistajanvaihdoksessa on valmistautuminen siihen ajoissa

Haavisto selvittää, että jos ei lähdetä ajoissa liikkeelle valmistelemaan omistajanvaihdosta, niin käteen voi jäädä voimansa menettänyt yritys, joka ei tahdo kelvata kenellekään. Yrityksen arvonmääritys ei ole prosessina vaikea, mutta usein yrittäjälle on vaikea hyväksyä sen lopputulosta. Yrittäjä, jolla on ollut hieno kasvava yritys käsissään, uskoo, että se on sitä edelleenkin, vaikka se on menettänyt tuloksentekokykynsä ja tulevaisuuden uskonsa.

– Ostajan kannalta arvonmääritys on ongelma, jos arvo on asetettu liian korkealle ja rahoittaja katsoo, ettei voi lähteä rahoittamaan yrityskauppaa, jonka takaisinmaksuaika näyttäisi olevan tavattoman pitkä.

Puutuotealalta voi Haaviston mukaan tunnistaa kahdenlaisia ostajia.

– Teollinen sijoittaja ostaa yrityksiä ja hakee niihin tehokkuutta tekemällä niistä suuremman kokonaisuuden. Sitten on pienyrittäjiä, joille puualan yrittäjyys perustuu sahatuotteiden peruskysyntään tai uusiutuvan ja ekologisen puun käytön mahdollisuuksiin. Meillä on hienoja kasvuyritystarinoita esimerkiksi huonekaluteollisuudesta, joissa yhdistyvät puualan osaaminen, design ja kansainvälistyminen.

Haavisto uskoo, että hyvä yritys ja tuote löytää aina uuden omistajan. Edunvalvontaa yritysten omistajavaihdosten edistämiseksi tarvitaan, vaikka yrittäjälle onkin varsin paljon tarjolla tukitoimia, joita tulisi osata käyttää.

Yrityskauppoihin on tarjolla asiantuntija-apua ja rahoitusta

Haaviston mukaan esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöllä on yritysten kehittämispalveluja, mitkä ovat yrittäjille edullisia.

– On hyviä palvelukokonaisuuksia, mutta niitä ei löydetä eikä osata käyttää. Esimerkiksi Finnveralla on yrityskauppoihin tarkoitettu yrittäjälaina, jonka ylärajaa on nyt nostettu ja omaa rahoitusosuutta vähennetty. ELY-keskukset tarjoavat kasvupalveluja ja konsulttiapua esimerkiksi omistajavaihdokseen valmistautumiseen. Usein pienten yritysten ongelma on se, että ei ole aikaa tai osaamista tukipalveluiden hakemiseen.    

– Pankkien luototuksessa rahoituskelpoisen hyvän hankkeen arviointi ja kriteerit ovat jossain määrin tiukentuneet. Lisäksi puutuotealalle löytyy myös erilaisia seudullisia kehittämishankkeita, jotka tarjoavat ideoita ja mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen. Niiden löytämisessä pitää tietysti olla itse aktiivisia.

– Veropuolella perintö- ja lahjaverohuojennukset ovat sitä tasoa, että pienten yritysten sukupolvenvaihdoskaupoissa ne ovat tehokkaita, eikä verotus tule ainakaan esteeksi. Suurten yritysten kohdalla tarvitaan verotukseen lievennyksiä, koska nykyinen käytäntö saattaa estää perhepiirissä tehtäviä sukupolvenvaihdoskauppoja, arvioi Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä.