FIBSin uusimman yritysvastuututkimuksen mukaan kestävyys on jo innovaatioiden ja investointien ajuri, mutta yritykset pitävät silti edelleen kiinni kestämättömästä liiketoiminnastaan: 63 prosenttia yrityksistä on tehnyt viimeisen kolmen vuoden aikana kestävää kehitystä tukevia investointeja ja lähes yhtä moni (59 %) innovaatioita. Silti vain 16 prosenttia on luopunut liiketoiminnasta, joka ei ole kestävän kehityksen mukaista, ja vielä harvempi (13 %) on poistanut tuote- tai palveluvalikoimastaan kestämättömät vaihtoehdot.
Valtaosa (64%) tutkimukseen vastanneista yrityksistä keskittyy vastuullisuustyössään edelleen riskien vähentämiseen sekä varmistamaan, ettei liiketoiminnasta aiheudu negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Kuitenkin samaan aikaan jopa 35 prosenttia kertoo jo siirtyneensä liiketoiminnan negatiivisten haittojen minimoinnista kohti uudistavaa liiketoimintaa, jossa haittojen hallinnan lisäksi yrityksen toimenpiteillä luodaan sosiaalisille ja ympäristöjärjestelmille kykyä elpyä ja kukoistaa.
“Uudistava liiketoiminta on vasta nousemassa yritysjohdon keskusteluihin. Siksi tämä positiivisesti yllättävä tutkimustulos mielestäni viestii erityisesti yritysten valmiudesta ja kunnianhimosta edistää omien toimien kautta yhteiskunnan hyvinvointia ja resilienssiä. Keskustelua uudistavan liiketoiminnan periaatteista, edellytyksistä ja keinoista on tästä hyvä jatkaa,” sanoo FIBSin johtaja Helena Kekki.
Ukrainan sota ja pandemia vahvistivat yritysten sitoutumista vastuullisuuteen
Toisin kuin ounailtiin, vuoden 2022 maailmapoliittinen tilanne – Ukrainan sota, koronapandemia ja energiakriisi – eivät ole heikentäneet suomalaisten yritysten sitoutumista vastuullisuuteen: 72 prosenttia tutkimukseen vastanneista yrityksistä kertoi kriisien vahvistaneen sitoutumista kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan.
Suomalaisilta yrityksillä onkin tällä hetkellä hyvät edellytykset vaikuttavaan vastuullisuustyöhön: vastuullisuus näkyy vahvasti yritysten strategiassa ja ylimmän johdon agendalla, ja sen merkitys ja hyöty tunnistetaan. Mutta vaikka suuri osa yrityksistä on sitoutunut vastuullisuuden kansainvälisiin viitekehyksiin, on niitä tukevissa käytännöissä vielä paljon kirittävää:
– Yli puolet yrityksistä ei ole vielä asettanut toiminalleen luontotavoitteita tai Pariisin ilmastosopimuksen mukaista nettonollapäästötavoitetta.
– Alle 40 prosenttia on YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti tunnistanut ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä tai toimeenpanee jatkuvaa due diligence- prosessia.
– Myös ilmastoon, luontoon tai ihmisoikeuksiin liittyvä raportointi on alle puolella määrämuotoista ja vuosittaista, ja lähes alle puolet (45 %) julkaisee olennaisia kestävyyteen liittyviä taloudellisia tietoja hyvämaineisen viitekehyksen (esim. TCFD) mukaan.
Poliittisen vaikuttamisen roolia kestävyyden edistämisessä ei tunnisteta
Yllättävän moni ei tiedä yrityksensä kantaa tai tapaa tehdä kestävään kehitykseen liittyvää poliittista vaikuttamista: peräti 57 prosenttia ei tiedä yrityksensä kantaa kestämätöntä politiikkaa ajaviin edunvalvontajärjestöihin ja reilu kolmannes (36 %) ei tiedä, minkälaista poliittista vaikuttamista oma yritys tekee.
”Sääntely luo vakaan, ennustettavan ja reilun toimintaympäristön, mikä on olennainen tekijä yritysten investointien, kilpailun ja menestyksen kannalta. Nykyisellään näyttää siltä, että kestävää muutosta edistävä poliittinen vaikuttaminen, sen mahdollisuudet ja vaikutukset ovat jääneet vastuullisuustyössä katveeseen. Yritysten olisikin tuettava entistä voimakkaammin kestävää muutosta edistävää politiikkaa ja sääntelyä, koska yrityksillä on sillä saralla enemmän vaikuttamisen paikkoja kuin on tähän asti ymmärretty,” Helena Kekki toteaa.
Tulevaisuuden kannalta yritysten suurimmat haasteet ovat osaamisvaje ja resurssit: vain 6 prosenttia yrityksistä arvioi osaamisensa olevan riittävää suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin, ja vain joka kymmenes arvioi käytettävien resurssien sekä toimenpiteiden olevan riittäviä suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin.Tutkimus
Yritysvastuu 2023 -tutkimus tarjoaa kattavan kokonaiskuvan suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten vastuullisuustoiminnan käytännöistä, haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Tutkimuksen osallistui 184 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja päällikköä Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä sekä merkittävimmistä osuuskunnista ja muista toimijoista. Tutkimus tehtiin puhelin- ja sähköpostikyselynä aikavälillä 14.10.2022 – 25.1.2023. Tutkimuksen toteutti Innolink. FIBS on tehnyt tutkimuksen vuodesta 2013 alkaen. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2021.
