Intrumin uusin maksuviivetutkimus vuoden kolmannelta vuosineljännekseltä kertoo, että yritysten maksuviiveiden suhteellinen määrä on laskenut 7,8 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan. Vuosi sitten energian hinnan voimakas nousu lisäsi selvästi maksuviiveellisten yritysten määrää. Laskua on lähes koko maassa ja valtaosalla toimialoista. Poikkeuksena tukku- ja vähittäiskaupan ala, jossa maksuviiveellisten yritysten määrä on kasvanut hieman. Rakennus- ja kiinteistöalalla maksuviiveellisten yritysten määrä on säilynyt lähes samalla tasolla, mutta alan ahdinko näkyy konkurssien määrän jyrkkänä kasvuna.
Intrumin yritysten maksuviivetutkimus vuoden kolmannelta vuosineljännekseltä kertoo maksuviiveiden määrän laskeneen merkittävästi verrattuna viime vuoteen, mutta lasku edelliseen vuosineljännekseen on vähäinen. Maksuviivetutkimuksen mukaan maksuviiveitä oli 18 731 yrityksellä. Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus on laskenut 7,8 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna.
Viime syksynä taloudelliset olosuhteet olivat poikkeukselliset, kun energian hinta alkoi nousta keväällä ja se oli kalleimmillaan kolmannen vuosineljänneksen aikana. Silloin maksuviiveiden kasvuun vaikuttivat korkea inflaatiotaso ja korkojen nousu. Nämä tekijät lykkäävät niin yritysten kuin kuluttajienkin investointeja ja heikentävät kuluttajien ostovoimaa. Tällä hetkellä korkotaso on edelleen noussut ja voi nousta vielä jatkossakin, jos ennakoitu maakaasun hinnan nousu tapahtuu ja inflaatio lähtee uudelleen nousuun. Toistaiseksi inflaatio on laskenut kuluneen vuoden aikana.
– Tutkimustemme mukaan 56 prosenttia suomalaisyrityksistä uskoo korkotason jatkavan nousuaan ja ovat siksi varovaisempia lainaamisen ja kulutussuunnitelmien suhteen. Yrityksistä 61 prosenttia uskoo kasvavan inflaation ja 57 prosenttia nousevien korkojen vaikuttavan asiakkaidensa maksamiseen ajallaan. Maksuviiveiden määrässä esiintyy kausivaihtelua eli vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla yrityksillä esiintyy yleensä enemmän viiveitä kuin jälkimmäisellä puoliskolla, Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala kertoo.
Maakuntatasolla maksuviiveellisten yritysten osuus on laskenut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta viime vuoteen verrattuna. Maksuvaikeuksissa olevien yritysten määrä laski myös valtaosalla toimialoista poiketen vuodentakaiseen ajankohtaan. Kasvua oli vain tukku- ja vähittäiskaupassa ja maksuviiveellisten yritysten määrä säilyi ennallaan rakennus- ja kiinteistötoimialan lisäksi vesihuolto, viemäri ja jätevesihuoltoalalla sekä julkisella sektorilla.
Rakennus- ja kiinteistöalan ahdinko syvenee ja vaikuttaa pitkään talouden elpymiseen
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yritysten luottamus tulevaisuuteen on laskenut jo lähes kaksi vuotta. Maailmantalouden epätasapaino lähti liikkeelle koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Syyskuun luottamusindikaattorin mukaan teollisuuden ja palvelualan luottamus laski hieman rakentamisen käyrän ollessa jyrkästi alaspäin. Sen sijaan vähittäiskaupan luottamus on ennallaan. Rakennusalan ahdinko syvenee korkojen noustessa ja yhä useampi alan yritys on ajautunut konkurssiin asti. Rakentaminen on rahoituksen kallistuessa pysähtynyt lähes kokonaan ja alan heikot näkymät heijastuvat välillisesti myös metsäteollisuuteen, tukkukauppaan ja moneen muuhun toimialaan. Rakennusala on maan suurin työllistäjä, sillä noin joka viides on suoraan tai välillisesti töissä kiinteistö- ja rakentamisalalla. Alan ahdinko näkyy siten myös työllisyysluvuissa.
– Rakennusalalla on jo nähty useita isojenkin yritysten konkursseja ja uudisrakentaminen on lähes pysähtynyt. Yleensä taloudellisen aktiivisuuden lasku vähentää selvästi maksuviiveiden ja viiveellisten yritysten määrää, kuten on nähtävissä vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä, mutta nyt näin ei ole käynyt. Tämä kertoo, että rakennus- ja kiinteistöalalla on meneillään todella vaikeat ajat ja ihan heti lähitulevaisuudessa tilanne ei helpotu. Lisääntyneet konkurssit ovat ikävällä tavalla vähentäneet maksuviiveiden määrää, arvioi Iskala.
Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä on kasvanut 22 prosenttia vuodessa. Konkurssiin haettujen yritysten määrä näkyy erityisesti Varsinais-Suomessa (37 %) sekä Uudellamaalla ja Pirkanmaalla (33 %).
