Hallituksen tänään esityksessään eduskunnalle esittämät muutokset työrauhalainsäädäntöön on Suomen Yrittäjien mukaan saatettava nopeasti voimaan.
– Hallituksen esittämät muutokset korjaavat osaltaan Suomen työrauhasääntelyyn liittyviä ongelmia, mikä on kannatettavaa. Esitys on kuitenkin rakenteellisesti ongelmallinen, ja sääntely jää osin puutteelliseksi sekä epäselväksi. Poliittisia lakkoja tulisi rajoittaa nyt esitettävää voimakkaammin, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg.
Hallitus antoi esityksen työrauhalainsäädännön uudistamisesta eduskunnalle torstaina.
– Suomi on globaaleilla markkinoilla arvoketjuista riippuvainen pieni avotalous. Työrauhan ja sen häiriöiden vaikutukset suomalaisten ja kansainvälisten yritysten halukkuuteen investoida Suomeen on merkityksellinen osatekijä arvioitaessa yritysten toimitusvarmuutta. On tärkeää, että suhteettomia myötätuntotaisteluita sekä poliittisia työtaistelutoimenpiteitä rajoitetaan, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioista vastaava johtaja Janne Makkula sanoo.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan sääntelyä suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden ja poliittisten työtaisteluiden rajoittamisesta. Laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja esitetään korotettavaksi, ja lisäksi yksittäinen työntekijäkin voidaan jatkossa tuomita maksamaan hyvitystä työnantajalleen, jos tämä jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on jo tuominnut lainvastaiseksi.
– Poliittiseen päätöksentekoon pitää vaikuttaa ennen kaikkea vaaleilla ja poliittiset mielenilmaisut kuuluvat vapaa-ajalle. Työnantaja on väärä kohde hallituksen politiikan arvostelemiseen, sillä työnantaja ei siitä päätä. Oman työnantajan vahingoittaminen ei ole myöskään työntekijän etu. Poliittisia työtaisteluita on useissa Euroopan maissa rajoitettu merkittävästi, monissa maissa ne ovat kokonaan kiellettyjä, Makkula jatkaa.
– Voimassa oleva seuraamusjärjestelmä ei ole meillä ollut riittävän tehokas turvaamaan työrauhavelvollisuuden toteutumista. Tältä osin esitettävät muutokset ovat kannatettavia ja on tärkeää, että ne heijastuvat tulevaisuudessa selkeästi myös oikeuskäytäntöön, Makkula sanoo.
Myötätuntolakkoja koskeva sääntely asettaa yritykset epätasa-arvoiseen asemaan
Esityksessä ehdotetaan myös suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittamista. Rajoituksen laajuus riippuisi kuitenkin siitä, vallitseeko tilanteessa työrauhavelvollisuus vai ei.
– Tukilakoista ulkopuolisille sekä kohteena oleville aiheutuvat vahingot ovat useimmiten suhteettoman suuria verrattuna tuettavan työtaistelun laajuuteen tai erimielisyyden kohteeseen. On erittäin tärkeää, että tällaisia myötätuntotaisteluita rajoitetaan tulevaisuudessa. Ja on tärkeää, että muutokset saatetaan mahdollisimman pikaisesti voimaan, Yrittäjien asiantuntija Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Esityksen mukaan oikeus myötätuntotyötaisteluihin on kuitenkin huomattavasti laajempi järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka ovat työrauhavelvollisuuden ulkopuolella kuin työrauhavelvollisuuden piirissä. Tämä on hallituksen esityksen suurin heikkous. Valittu malli ei ole oikea eikä myöskään juridisesti kestävä ratkaisu, vaan sääntelyn tulisi olla sisällöltään samanlaista molemmissa tilanteissa, hän lisää. – Hallituksen esitys ei huomioi riittävällä tavalla Suomen perustuslain turvaamaa yhdenvertaisuutta, yhdistymisvapautta, omaisuudensuojaa eikä elinkeinovapautta. Näiden oikeuksien arviointi suhteessa oikeuteen järjestää myötätuntotyötaisteluita jää esityksessä puutteelliseksi.
