Valtion velkaantuminen pysäytetään, kun hallitus tasapainottaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla, arvioi Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus. Järjestö on tyytyväinen, että yritysten ja yrittäjien verotus ei pääosin kiristy. Pienyrittäjillä on kuitenkin suuri huoli alv-huojennuksen poistumisesta. ”Muutos vaikeuttaa pienimpien yritysten toimintaa, vie kasvun kannusteita ja lisää kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen tai osa-aikaiseen yrittämiseen”, Brotherus sanoo.
Julkisen talouden tasapainotuksessa noin neljä miljardia tulee säästöistä ja kaksi työllisyyden kohentumista. ”Hallitusohjelman talouspolitiikan iso kuva on uskottava, sopeutuksen mittaluokka oikea ja aikataulu ripeä. Sopeutus aloitetaan heti ensi vuodesta talouspolitiikan arviointineuvoston vaatimusten mukaisesti”, Brotherus sanoo.
“Orpon talousohjelma miellyttää varmasti luottoluokittajia. Onnistuneella toimeenpanolla Suomi voi jopa kurkottaa kohti kolmen A:n ryhmään muiden Pohjoismaiden joukkoon”, Brotherus ennakoi.
Brotherus arvioi, että hallitusohjelmassa ei päästä aivan sadantuhannen lisätyöllisen tavoitteeseen. Lukua voi kuitenkin nostaa paikallisen sopimisen edistäminen, mikä puuttuu laskelmista.
”Työvoiman saatavuus on keskeinen pk-yritysten kasvun este jo tällä hetkellä, ikääntyvä Suomi tarvitsee tekijöitä ulkomailta jatkossakin. Työperäisen maahanmuuton kiristykset valitettavasti heikentävät työllisten kasvunäkymää”, Brotherus alleviivaa.
”Yhä useamman saaminen työmarkkinoille mukaan on yksilön ja yhteiskunnan kannalta kriittistä. Samalla pitää huolehtia, että työvoimapalveluiden resurssit ja osatyökykyisten mahdollisuudet osallistua työelämään aiempaa paremmin varmistetaan”, Brotherus sanoo.
Alv-huojennuksen poistuminen pienyrittäjien taakaksi
Arvonlisäveron alarajahuojennus on ollut vastaantulo yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa. Huojennus poistuu 2025 alusta EU-direktiivin takia eikä hallitus ole nostamassa vähäisen toiminnan alarajaa.
”Tämä kiristää pienituloisimpien yritysten verotaakkaa. Muutos koskee lähes 40 000 yrittäjää, joten se vaikuttaa laajalti”, Brotherus huomauttaa. ”Esitämme, että hallitus nostaisi vähäisen toiminnan alarajan 30 000 euroon, jolloin pienituloisimpien yritysten verotus ei kiristyisi.”
Samaan aikaan alimpien alv-kantojen nostaminen voi aiheuttaa ongelmia aloilla, joihin nostot osuvat, kuten liikuntapalvelu-, kulttuuri- ja majoituspalveluyrityksissä. “Samat toimijat juuri kärsivät koronavuosista ja edellisen hallituksen sulkutoimista”, Brotherus muistuttaa.
Ohjelmasta puuttuvat myös verokannustimet investoida ja yrittää. Kokonaisuutena verotus pysyy likimain ennallaan. Tältä osin ohjelmaan jäi toivomiseen varaa, Brotherus toteaa.
