Suomessa liikkuu tällä hetkellä runsaasti huijausviestejä, jotka esiintyvät viranomaisten, pankkien ja muiden luotettavien tahojen nimissä. Kilpi-sovellus on tunnistanut erityisesti oikeusviranomaisten, Varman ja S-Pankin nimissä lähetettävien huijausten olevan tällä hetkellä aktiivisia.
Viime aikoina suuri määrä suomalaisia on saanut huijausviestejä, joissa huijarit esiintyvät viranomaisina. Huijausviestien tarkoituksena on saada uhri klikkaamaan linkkejä ja varastaa henkilökohtaisia tietoja. Suomen Telemarkkinointiliitto kokosi yhteen tietoa yleisimmistä tämän hetken huijauksista.
Oikeusviranomaishuijaukset
Huijaustekstiviestejä saapuu ”OikeusFin”-nimiseltä lähettäjältä, ja niissä väitetään, että ”Aluesyyttäjä on haastanut sinut oikeuteen”. OikeusFin ei ole olemassa oleva virallinen taho, vaan huijareiden keksimä nimi, jota käytetään viestien uskottavuuden lisäämiseksi.
Viesteissä on usein linkki, joka vie huijaussivustolle. Nämä viestit tunnistaa huijaukseksi muun muassa .com-tunnuksesta. On hyvä muistaa, että suomalaiset viranomaiset eivät käytä .com-verkkotunnuksia virallisessa viestinnässään, eivätkä myöskään lähetä haastetietoja tekstiviestillä.
Huijaukset Varman nimissä
Kilpi-sovellus on tunnistanut myös Varman nimissä lähetettyjä huijauksia muun muassa tekstiviestillä, joissa lähettäjätietona käytetään nimeä ”VarmFi”. Tämä ei myöskään ole olemassa oleva virallinen nimi, vaan pyrkii jäljittelemään Varma työeläkevakuutusyhtiötä.
Huijausviesteissä väitetään, että ”Eläketulosi on laitettu pitoon”, ja vastaanottajaa kehotetaan kiireellisesti toimimaan viestissä olevan linkin kautta. Tällaisten viestien tarkoitus on aiheuttaa paniikkia, mutta niihin ei tule reagoida. Myös Varma tiedottaa verkkosivuillaan liikkeellä olevista huijausviesteistä, joiden tarkoituksena on kalastella pankkitunnuksia.
Huijaukset S-Pankin nimissä
S-Pankin nimissä liikkuu edelleen paljon huijauksia. Huijausviestejä tulee paljon varsinkin sähköpostitise. Viesteissä ilmoitetaan esimerkiksi ”tärkeästä tietoturvapäivityksestä” tai ”hälytyksestä”.
Viestejä tulee useista eri lähettäjaosotteista. Lähettäjänä voi olla esimerkiksi .ru-päätteinen verkkotunnus, mikä on selvä varoitusmerkki. Pankit eivät koskaan pyydä kirjautumaan verkkopankkiin sähköpostitse lähetetyn linkin kautta.
Valion tietomurto – miten toimia?
Suomen Telemarkkinointiliitto on saanut kyselyitä liittyen Valion tietomurtoon ja siihen, miten asianosaisten tulisi menetellä ja suojautua.
”Tietojemme mukaan Valio on nyt lähettänyt asianosaisille ohjeita, miten toimia, mutta näissä voisi tietomurron kohteet toimia hieman nopeammin, jotta tietomurrossa paljastuneiden henkilötietojen asianosaiset osaisivat heti reagoida asiaan. Meidän ohjeemme heille on olla nyt erittäin varovainen kaikkien oudoilta tuntuvien yhteydenottojen osalta, koska ne voivat olla tietojenkalastelua”, neuvoo Suomen Telemarkkinointiliiton perustaja Arto Isokoski. Uusia huijausviestejä lähetetään jatkuvasti, ja niiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Paras tapa suojautua on käyttää apuvälineitä, kuten Kilpi-sovellusta. Kilpi-sovellus estää automaattisesti huijaussoitot, -tekstiviestit ja -sähköpostit ennen kuin ne ehtivät saavuttaa käyttäjän. Lisäksi epäilyttävän numeron tai sähköpostiosoitteen voi tarkistaa maksutta Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa osoitteessa www.telemarkkinointikielto.fi.
