Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia erityisesti äideille, mutta myös lapsille. Tämä vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä. Jos lapsiperheitä halutaan erityisesti tukea, olisi joku muu tukimuoto, joka ei ohjaa niin voimakkaasti kotihoitoon, vaikutuksiltaan vähemmän negatiivinen.
Lasten kotihoidon tuen vaikutukset äiteihin ja lapsiin on selvitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreessa tutkimuksessa, jossa VATT:sta mukana ovat olleet tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, Kristiina Huttunen sekä alaan erikoistunut MIT:n professori Jonathan Gruber.
Tutkimuksessa on selvitetty lasten kotihoidon tuen vaikutuksia vanhempien työllisyyteen ja lasten neuvolatesteihin, koulutusvalintoihin ja nuorena tehtyihin rikoksiin
Tutkimustulokset osoittavat, että euromääräisesti suurempi kotihoidon tuki vähentää keskimäärin äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Yleinen tapa tarkastella lasten syntymän merkitystä äitien ansiotuloissa on niin sanottu lapsisakko (englanniksi termi ”child penalty”). Tutkimus osoittaa tämän lapsisakon olevan Suomessa yli 70 prosenttia ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ja vähenevän hitaasti siitä noin 20 prosentin tasolle 8–10 vuotta lapsen syntymän jälkeen.
Lapsisakko mittaa, paljon äidin ansiotulot laskevat verrattuna isän tuloihin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tuo alkujaan yli 70 prosentin suuruinen lapsisakko putoaisi jopa 20-30 prosentin tasolle, jos lasten kotihoidon tuki poistettaisiin. Tutkimustulostemme perusteella lasten kotihoidon tuella on siis merkittävä lasten vanhempien välistä tasa-arvoa heikentävä vaikutus.
Kotihoidon tuen vaikutukset lapsiin
Lasten osalta tutkimustulokset osoittavat, että yksivuotiaana saatu lasten kotihoidon tuki johtaa keskimäärin lastenneuvolassa tehdyissä laajoissa terveystarkastuksissa lisääntyneisiin virheisiin.
Tutkimustulosten perusteella lapset myös valitsevat toisen asteen koulutukseksi harvemmin lukion kuin muun toisen asteen oppilaitoksen tai jäävät pois toiselta asteelta saatuaan yksivuotiaana korotettua kotihoidon tukea.
Tutkimuksessa havaitaan myös, että kahdeksaantoista ikävuoteen mennessä tehdyt rikokset lisääntyvät alhaiselta neljän prosentin tasolta noin viisi prosenttia.
Mikään tutkitusmittareista ei viittaa siihen, että lasten kotihoidon tuen vaikutukset lapsiin olisivat keskimäärin positiivisia. Osa tutkituista mittareista ei näytä tilastollisesti merkitsevää vaikutusta lasten kohdalla.
Kotihoidon kuntalisät ja päivähoitomaksujen uudistus 1997 tutkimuksen metodologisena pohjana
Tutkimuksessa on hyödynnetty kotihoidon tuen kuntalisiä, joiden avulla voidaan metodologisesti tutkia, mikä on kotihoidon tuen rahamäärän kausaalinen vaikutus keskimäärin väestössä eli vaikutus puhdistettuna muista tekijöistä, jotka vaikuttavat myös esimerkiksi äitien työllisyyteen. Lisäksi hyödynnetään päivähoitomaksujen uudistusta vuodelta 1997, jolloin kunnallisesti vaihdelleet maksutaulukot yhtenäistettiin Suomessa. Nämä asetelmat tukevat tämän tutkimuksen päätuloksia.
Tutkimus laajentaa tutkimusryhmän jäsenten aiempia julkaisuja tästä aiheesta tarkastelemalla vaikutuksia myös pidemmän aikavälin työuriin. Lisäksi on hyödynnetty lasten osalta aiempaa laajempaa aineistoa.
Tutkimus on myös osa Suomen Akatemian Verotutkimuksen huippuyksikköä, jonka muodostavat Tampereen yliopisto, VATT ja Helsingin yliopisto. Tekijöistä tutkimusprofessori Tuomas Kosonen on huippuyksikön VATT:n osahankkeen johtaja. Verotutkimuksen huippuyksikkö tuottaa laadukasta tutkimustietoa veroista, tulonsiirroista ja muun julkisen vallan politiikan vaikutuksista ja taustoista.
