Kauppakamarien tuoreesta veroselvityksestä selviää, että varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2021. Verokädenjälki on kasvanut viimeisimmästä kahden vuoden takaisesta selvityksestä jopa 20 prosenttia, sillä vuonna 2019 se oli 3,0 miljardia euroa. Veroja ja maksuja tilittää noin 27 000 Varsinais-Suomeen rekisteröityä yritystä.
”Suurimmat verovirrat kertyvät arvonlisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista. Varsinaissuomalaisten yritysten kerryttämä verokädenjälki on kasvanut vuodesta 2018 tasaisesti,” toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veroluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, kuten sosiaaliturvaa, sote-sektoria, koulutusta ja liikenneverkkoa. Tätä ei tule unohtaa, kun tehdään yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavia päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää, että Suomeen saadaan lisää työllistäviä yrityksiä ja investointeja, ja sitä kautta uusia hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajia,” Leiwo jatkaa.
Vuosina 2020 ja 2021 Varsinais-Suomessa erityisesti ovat kasvaneet aiemmasta tilitetyt arvonlisäverot ja maksetut yhteisöverot. Myös palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut ovat kasvaneet tasaisesti.
Kaikkien Suomen yritysten yhteinen verokädenjälki 77 miljardia euroa
Vuonna 2021 kaikki yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja kokonaisuudessaan lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta.
Osa maksetuista ja tilitetyistä veroista jäi yritysten kustannukseksi, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista perittiin asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot, osa pidätettiin työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.
”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät ole yritysten kustannuksia, näitä verotuloja ei veronsaajille syntyisi ilman yritystoimintaa,” sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Turun Osuuskaupan verokädenjäljessä korostuvat valmiste- ja arvonlisäverot
Turun Osuuskaupan verokädenjälki vuonna 2022 on 71,2 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä eriä Turun Osuuskaupan verokädenjäljessä ovat polttonesteiden valmistevero (37,9 milj. euroa), työnantajan eläkevakuutusmaksut (10,7 milj. euroa) sekä tilitetty arvonlisävero (4,8 milj. euroa).
”Teemme paljon töitä Varsinais-Suomen elinvoimaisuuden edistämiseksi. Vahvasti paikallisena yrityksenä liikevaihdostamme lähes 100 prosenttia tulee Varsinais-Suomen alueelta ja toimintamme tuotot palautuvat oman alueemme ja ihmisten hyväksi. Yhtenä palvelualan suurimmista työnantajista työllistämme noin 2 600 ammattilaista ja maksamme työllistämiseen liittyviä veroja lähes 27 miljoonaa euroa,” kertoo Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Niklas Österlund.
”Investointimme työllistävät välillisesti satoja ihmisiä ympäri Varsinais-Suomea. Viime vuosien aikana olemme hyvän tuloskehityksen ansiosta investoineet voimakkaasti rakentamalla uusia toimipaikkoja, kunnostamalla olemassa olevaa toimipaikkaverkostoa ja vahvistamalla kilpailukykyisten palvelujen tarjontaa kattavasti koko toimialueellamme. Viimeisten viiden vuoden aikana investoinnit ovat kohonneet yhteensä yli 180 miljoonaan euroon ja yksistään vuonna 2022 investoinnit olivat yli 34 miljoonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä investoimme Varsinais-Suomen alueelle arviolta 200 miljoonaa euroa,” jatkaa Österlund.
”Turun Osuuskaupan verokädenjälki ja myös merkittävät investoinnit ovat hyvä esimerkki yritysten vaikutuksesta alueen hyvinvointiin. Kokonaisverokädenjälki on varsin suuri suhteessa yrityksen maksamiin yhteisöveroihin. Ilman Turun Osuuskaupan toimintaa nämä maksut ja verot jäisivät suurelta osin kertymättä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan,” muistuttaa Leiwo.
”Toimintaympäristön on Suomessa oltava yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain siten voidaan varmistaa, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät näitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan,” toteaa Viitala.
Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Tiedot Keskuskauppakamarille on toimittanut Tilastokeskus.
