Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta kanavoitui alueelle ja alueen palveluihin satoja miljoonia euroja rahoitusta. ELY-keskus rahoittaa alueen yritysten kasvua ja kehittymistä, myöntää erilaisia avustuksia mm. ympäristön kunnostustöihin ja suojeluhankkeille sekä hankkii koulutuksia, liikennepalveluja, tienpitoa ja luonnonsuojelualueita.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vuosi 2023 oli ennätyksellinen työllisyyttä tukevien yhteishankintakoulutusten järjestämisessä, tavoite ylittyi reippaasti. Rahoitus saatiin vilkkaasti käyntiin myös maatalouden rakennetukien osalta. Luonnonsuojelun toteutus eteni Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa rivakasti. Vesi- ja merialueiden hyvinvointiin panostettiin merkittävällä hanketyöllä. Kustannusten nousu näkyi selkeästi tienpidon ja liikenteen tehtävissä, ja vuoden päällystysohjelma olikin ennätyslyhyt. Ilahduttavasti yksityistieavustuksiin on kuitenkin ollut viime vuosina runsaasti rahoitusta käytettävissä.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Olli Madekivi on ilahtunut, että vuotuinen rahoituskatsaus antaa monipuolisen kuvan siitä, kuinka laajasti ELY-keskus on mukana vahvistamassa Varsinais-Suomen yritystoiminnan ja maaseudun kehittymistä.
“Lisäksi edistetään vesistöjen kunnostusta, ympäristön monimuotoisuutta sekä tieverkon ylläpitoa ja hoitoa kahden maakunnan alueella, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa”, toteaa Madekivi.
Ennätyksellinen vuosi yhteishankintakoulutuksissa tavoitti 186 yritystä
Vuosi 2023 oli Varsinais-Suomessa ennätyksellinen työllisyyttä tukevien yhteishankintakoulutusten järjestämisessä. Valtaosa toteutuneista yhteishankintakoulutuksista oli uusia työntekijöitä kouluttavia RekryKoulutuksia. Mukaan mahtui myös yrityksissä jo työskenteleville suunnattuja TäsmäKoulutuksia, kun taas irtisanomistilanteissa toteutettiin vain yksittäinen MuutosKoulutus. TäsmäKoulutuksena yleistyivät muun muassa Työpaikkasuomi-kielikoulutukset. Yhteistyössä yritysten kanssa rahoitettuihin yhteishankintakoulutuksiin osallistui vuoden 2023 aikana kaikkiaan 186 eri yritystä, joten vuodelle asetettu 140 yrityksen tavoite ylitettiin reippaasti. Ammatillisen yhteishankintakoulutuksen keskisimpiä aloja olivat ICT-ala (10 koulutusta), meriteollisuus (9 koulutusta), myynti ja markkinointi (9 koulutusta) sekä logistiikka (6 koulutusta) ja kone- ja tuotantotekniikka (8 koulutusta). Rahaa yhteishankintakoulutuksiin suunnattiin runsaat 2 M€ (miljoonaa euroa).
Varsinais-Suomi suurin rahoittaja maatalouden investoinneissa
EU:n maaseuturahoituskauden 2023–2027 ensimmäinen vuosi saatiin käyntiin vilkkaasti maatalouden rakennetukien osalta. Vuonna 2023 Varsinais-Suomessa maatalouden investointitukea haettiin 363 hankkeelle. Investointitukien avustusmäärissä Varsinais-Suomi oli vuoden suurin rahoittaja reilulla 12 M€. Keskimääräinen hankekohtainen avustus jäi kuitenkin merkittävästi aikaisempia vuosia alhaisemmaksi koko maassa, mikä johtuu suurten tuotannollisten hankkeiden vähäisestä määrästä. Nuoren viljelijän aloitustukea haki 30 toimijaa ja tukea myönnettiin noin miljoonan euron edestä. Hanke- ja yritystukien haku Leader-ryhmien kautta on käynnistynyt selvästi aikaisempaa vilkkaampana.
Kalatalouden kannattavuutta ja kestävyyttä tuetaan rahoittamalla kolmea innovaatio-ohjelmaa
Kalataloudessa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoitus käynnistyi toden teolla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa päätöksiä tehtiin noin 200. Näihin päätöksiin on sidottu reilu 13 M€, josta Varsinais-Suomeen suuntautuva osuus on 1,9 M€. Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa kalatalouden tehtävistä Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella.
Vuonna 2023 käynnistyivät myös uuden EMKVR-ohjelmakauden viisi innovaatio-ohjelmaa. Näistä innovaatio-ohjelmista kolme on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittamia: Kalastuksen kehittämisohjelma (KaKe), Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma sekä uusien tuotteiden kehittämisohjelma Blue Products 3.0. Innovaatio-ohjelmat edistävät kotimaisen kalastuksen kannattavuutta, kestävää kalastusta sekä kotimaisen kalan käytön ja viennin lisäämistä. Ensimmäisen vaiheen rahoitus ohjelmille on vajaa 3 M€.
Kustannusten nousu näkyy tienpidon ja liikenteen tehtävissä
Varsinais-Suomen ELY-keskus käytti rahoitusta tienpitoon viime vuonna 58,6 M€. Siitä maanteiden päivittäiseen hoitoon kului 25,7 M€. Teiden korjauksiin käytettiin yhtensä 36,5 M€. Siitä siltojen korjauksiin käytettiin 11 M€ ja päällysteisiin, paikkauksiin ja tiemerkintöihin 20,4 M€. Investointien suunnitteluun ja toteutukseen käytettiin rahoitusta viime vuonna lähes 8,5 M€. Ensisijaisesti panostetaan teiden päivittäiseen kuntoon. Seuraavaksi priorisoidaan nykyisen tieverkon ylläpitoa. Investointeihin ei ole viime vuosina ollut kovinkaan paljon rahoitusta. Rahoituksen ostovoima on heikentynyt viime vuosina. Viime vuotta leimasi erityisesti päällysteiden ostovoiman huomattava lasku. Päällysteiden uusimiseen käytettiin rahoitusta viime vuonna muutama miljoona euroa edellisvuotta vähemmän, mutta uutta päällystettä saatiin noin puolet edellisvuotta vähemmän.
Joukkoliikenteen järjestämiseen käytettiin viime vuonna ELY-keskuksen rahoitusta n. 5,5 M€. Myös kunnat osallistuvat joukkoliikenteen hankintakustannuksiin. Joukkoliikennehankintojen arvo oli viime vuonna yht. n. 15 M€, joka muodostuu ELY-keskuksen ja kuntien rahoituksen lisäksi lipputulorahoituksesta. Joukkoliikenteen järjestämisen kustannustaso on noussut. Se kasvatti uusien hankintojen kustannuksia. Nykyistä palvelutasoa on hankala ylläpitää, mikäli rahoitustasoa ei nosteta. Ostovoiman vähenemiseen on jouduttu varautumaan sopeuttamalla liikennettä sopimusten sisällä tai kokonaisten sopimusten lakkauttamisella (hankkimatta jättäminen).
Yksityistieavustuksiin on ollut viime vuosina paljon rahoitusta käytettävissä, ja kaikille toteutuskelpoisille hankkeille on voitu myöntää avustusta. Viime vuonna rahoitusta myönnettiin yksityistieavustuksiin yht. 4,3 M€. Tänä vuonna rahoitusta on selvästi vähemmän ja avustettavia hankkeita joudutaan priorisoimaan.
Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa saaristoliikenteen järjestämisestä koko maan osalta. Se kattaa maantielauttaliikenteen, yhteysalusliikenteen ja rantainfran korjaukset. Maantielauttaliikenteeseen ja rantainfran parantamiseen käytettiin viime vuonna 62,5 M€. Yhteysalusliikenteeseen ja laitureiden korjauksiin käytettiin viime vuonna 16,7 M€. Polttoaineiden hintojen nousu on viime vuosina kasvattanut kustannuksia, ja hintojen nousu on näkynyt erityisesti maantielauttaliikenteessä, jossa volyymit ovat suurempia.
Luonnonsuojelua edistetty suojeluohjelmien kautta sekä hankkimalla alueita suojelutarkoituksiin 4,6 miljoonalla eurolla
Luonnonsuojelun toteutus eteni Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa vuonna 2023 rivakasti. Alueita hankittiin valtiolle suojelutarkoituksiin tai perustettiin yksityisiksi suojelualueiksi yhteensä 1430 hehtaaria. Tästä määrästä Helmi-ohjelmaan kuuluvia soita oli 312 hehtaaria. Rahaa suojeluun käytettiin yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Helmi-ohjelman soiden suojelun osuus tästä summasta oli 594 000 €. Koska METSO-ohjelman kokonaistavoite 10 000 hehtaaria saavutetaan Lounais-Suomessa pian, keskitytään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikössä jatkossa merkittävämmin Natura-alueiden ja vanhojen suojeluohjelmien alueiden toteuttamiseen luonnonsuojelulain mukaisesti.
Helmi-ohjelmassa on kunnostettu elinympäristöjä perinnebiotooppien ohella myös pienvesillä, rantaluonnossa, metsissä ja soilla. Myös lintuvesillä on tehty mm. ruovikoiden niittoa ja saatu avattua kahlaajille tärkeää vesirajaa. Helmi-ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja kunnostuskohteita on saatu työn alle myös suojelualueiden ulkopuolelta. Rahaa Helmi-ohjelmassa on käytetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla vuonna 2023 yhteensä 1 041 000 €.
Saariston ympäristönhoitoavustusta myönnetään vuosittain sekä luonnon että ihmisen muovaaman saaristokulttuurin suojelemiseksi ja parantamiseksi. Avustusta myönnetään sellaisiin toimiin tai hankkeisiin, joilla suojellaan saaristoluontoa, tai joilla säilytetään tai parannetaan saariston maisemakuvaa, rakennuksia tai rakennelmia. Saariston ympäristönhoitoavustusta myönnettiin vuonna 2023 yhteensä 84 000 €.
Vesi- ja merialueiden hyvinvointiin panostettu merkittävällä hanketyöllä ja myöntämällä avustuksia kunnostus- ja suojeluhankkeille
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi avustusta 11 uudelle ympäristöministeriön tehtäväalueen ja kuudelle maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueen pintavesien kunnostushankkeelle. Avustusta maksettiin vuoden 2023 aikana käynnissä oleville kunnostushankkeille yhteensä 370 000 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimiseen tai päivittämiseen myönnettiin avustusta viidelle uudelle hankkeelle ja avustusta maksettiin vuoden aikana käynnissä oleville suojelusuunnitelmahankkeille n. 20 000 €.
Kipsi-hanke, joka tähtää maatalouden fosforikuormituksen merkittävään vähentämiseen, on ollut käynnissä vuodesta 2019 Saaristomeren valuma-alueella ja laajentui vuonna 2022 koko Suomen rannikkoalueille. Hankkeessa tuki myönnetään viljelijöille ”avaimet käteen”- palveluna peltolohkoille tehtävänä kipsikäsittelynä. Vuonna 2023 tuen arvo oli 6,5 miljoonaa euroa.
Maa- ja metsätalousministeriö myönsi vuodelle 2023 Lounais-Suomen alueelle n. 500 000 € tulvasuojeluun. Rahoituksella avustettiin laajaa tulvasuojeluhanketta Porissa, tulvatasanteisiin perustuvaa tulvasuojeluhanketta Perniön taajamassa ja monitavoitteista luonnonmukaistushanketta Raisionjoella. Lisäksi osin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta rahoitettiin valtion vesistörakenteiden kunnostuksia tai niiden suunnittelua Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella n. 150 000 eurolla.
Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesien tilan seurannasta. Seuranta kattaa järvet, joet, rannikkovedet ja pohjavedet ja seuranta tuottaa tärkeää tietoa vesien tilasta ja sen muutoksista, ja seurantatulokset ovat perustana vesien tilan luokittelussa. Vesien tilan seurannan näytteenotto ja analyysit hankitaan ostopalveluna ja seurantaan käytettiin yhteensä 330 000 €.
Avustuksia rakennusperinnön hoitoon yhteensä 241 000 €
Ympäristöministeriö osoitti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vuonna 2023 yhteensä 241 000 euroa jaettavaksi avustuksina arvokkaan rakennusperinnön hoitoon. Varsinais-Suomeen avustuksia myönnettiin 161 000 euroa ja Satakuntaan 80 000 euroa. Rakennusperinnön hoidon avustusta myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä.