Poliittiset päättäjät ja yhteiskunta ovat jo kauan odottaneet taideyliopistoilta yrittäjyysopintojen ja yrittäjyysajattelun lisäämistä. Niitä pidetään hyödyllisenä työkaluna taiteen opiskelijoille luoda yhteyksiä markkinoille, talouteen ja työelämään. Ne ovat perinteisesti myös tarjonneet sillan koulutuksen ja työelämän välille.
Kristina Kuznetsova-Bogdanovitsh tutki, kuinka yrittäjyyskasvatus ja yrittäjähenkinen ajattelutapa voivat helpottaa tietojohtamista ja kehittää tiedonhallintamenetelmiä taideyliopistoissa. Hän toteutti Viron Musiikki- ja Teatteriakatemiassa sekä Taideyliopistossa tutkimuksen, jonka aineisto sisälsi 16 yksilöhaastattelua, 166 kyselyhaastattelua sekä 5 kohderyhmähaastattelua.
Hän hyödynsi tutkimuksessaan SECI-mallia, joka keskittyy tiedon jakamisen ja muuttumisen prosesseihin organisaatioissa ja tarkasteli, miten yrittäjyysopinnot ja yrittäjähenkinen ajattelutapa vaikuttavat näihin prosesseihin. Hän havaitsi, että yliopistoyhteisössä on runsaasti mahdollisuuksia osallistua tiedon jakamiseen, mutta kokemus näistä mahdollisuuksista ja niiden laadusta sekä vaikutuksesta yksilöihin ja koko organisaatioon vaihtelee suuresti.
– Opiskelijat eivät samaistu taideyliopistoon organisaationa, vaan pikemminkin lähiyhteisöihinsä, ikätovereihinsa ja arvostamiinsa mentoreihin ja opettajiin. Siten tiedon ja ammatillisten kokemusten jakaminen ja kriittinen reflektointi organisaatiotasolla voi olla niissä ongelmallista, Kuznetsova-Bogdanovitsh kertoo.
Porkkana toimii keppiä paremmin yrittäjyyshenkisen ajattelun jalkauttamisessa taideyliopistoihin
Yrittäjähenkisyys helpottaa opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön osallistumista tiedon jakamiseen esimerkiksi kursseilla, projekteissa ja tapahtumissa.
Tutkimus osoitti kuitenkin, että taideyliopistoissa tieto voi jäädä pieniin käytännön tasoilla toimiviin ryhmiin. Kuznetsova-Bogdanovitsh toteaa, että käytäntöjä voidaan muuttaa olemassa olevien oppimiskäytäntöjen ja koulutusohjelmien pohjalta.
– Taideyliopistoissa yrittäjyysopinnot tulisi nivoa ydinopintoihin sekä sitouttaa myös taiteellinen opetushenkilöstö niihin. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi kattaa koko opintoaika siten, että se kytkeytyy opiskelijoiden taiteelliseen identiteettiin. On tärkeää tukea vapaata valintaa ja vaihtoehtoja sen sijaan, että painostettaisiin opiskelijoita tai tutkijoita yrittäjyyteen. Tiedonhallinnan ja yliopiston johdon kannalta tämä vaatii tasapainoilua.
Kristina Kuznetsova-Bogdanovitshin väitöskirja Co-Constructing Knowledge Management Practices in Arts Universities: the Role of the Entrepreneurial Mindset and Education tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 26.11.2022 klo 12. Tilaisuus on englanninkielinen.
